Oon miettinyt lauseet niin monta kertaa päässäni.
On pakko päästä sanomaan, sun naamaa vasten huutamaan.
Ovi käy ja sä tuut.
Ei totuuden henki oo läsnä,
Horjut vain luokseni armoa anomaan.
Tästä se alkaa, kuuluu askeleet,
Kengät jalassa kuljet, tunnen sut täällä.
Nyt oon niin rikki, että saa riittää, vaikkakin
Vielä osa sua rakastaa ja tahtoisi vain unohtaa.
Yksi seinä erottaa, on pakko pystyy sanomaan.