IRC-Galleria

Mun on pakko saada pois mun harteilt tätä painoo
Nää ajatukset vainoo, en varmasti oo ainoo
Mutten pelkää mä sanon suoraan sen
Kato ympärilles ja säkin huomaat sen
Paha savu meitä seuraa
Ei päästä piiloon sen taa
Yritän heittää sen ilmaan
Ja taas mun niskaan se sataa
Se savu mua seuraa
Koitan saada ilmaa
Jos jatkamme näin tätä matkaa
Niin kadotaan savuna ilmaan
Me hukutaan
Pystynks mä korjaan kaiken
No tuskin, mut hyvä alku on jo pelkkä kaunis ajatuskin
Niinku raamatuskin jo kuullu sanottavan
Et kohtele muit niinku haluisit ittees kohdeltavan
Mut tuntuu ettei kukaan enää elä sen mukaan
Ku jengil vaan liian kiire ajaa omaa etuaan.

Olen yksi pieni paskiainen,
Jonka maailmankaikkeus on oma pää.
Sinä kävelet vastaan ja hehkut
Minulta salattua elämää.
Olet puhdas, hauras, haavoittuva,
Pelkään käsieni tahrivan sut.
Minä tartun sinuun ja rutistan,
Käännyt pois ja sulkeudut.

Olet hypännyt elämän uraan
Ylöspäin, kilpailuelämän.
Tartut minuun kuin haihtuvaan aikaan,
Näet mussa kielletyn hedelmän.
Otat hihastani kiinni ja vapiset,
Pelkäät sanovas kaiken väärin.
Sinä käännyt pois, vaikka hymyilet.
Katson jälkeesi silmin surullisin.

refrain:
Minä pelkään sinua liikaa,
Liikaa pelkäät minua, liikaa.
Pelkäämme maailmaa kaukana jossain.
Pelkään sinua liikaa,
Liikaa pelkäät minua, liikaa.
Pelkäämme maailmaa, joka kaukana jossain
Pelosta vapisee.
Ja minä pelkään sinua liikaa,
Liikaa pelkäät minua, liikaa.
Pelkäämme maailmaa kaukana jossain.
Pelkään sinua liikaa,
Liikaa pelkäät minua, liikaa.
Pelkäämme maailmaa, joka kaukana jossain
Pelosta vapisee.

Ja niin pelkomme erottaa meidät.
Ajankulku jatkuu, mut elämä ei.
Suu, joka nauraa, on petturi kurja.
Unohduksen tuska ei hellitä, ei.
Tunnen vieraita käsiä, poskia muita,
Kylmiä katseita, sylejä, suita,
Ja mä pelkään vain yhä enemmän,
Et tuo virta vie multa elämän.