IRC-Galleria

Wow. Hieno päivä.
Keskiviikko on varsin tylsien aineiden täyttämä päivä, mutta tänään koulussa aika meni yllättävän nopeesti. Päivä sisälsi matikkaa, äikkää, maantietoa ja terveystietoa. Laaduttomat jutut jatkuivat, mutta eivät ehkä ihan niin pahoina kuin aiemmin tällä viikolla. Dö Maito oli palannut! Tällä kertaa kello oli vasta vähän yli 12, joten se oli tunnin aikaisemmassa, kuin viime kerralla. Hullua ja jopa järkyttävää! :o
...Comebackista tuli kyllä mieleen, että myöskin legendaariset jalkapallokalsarit ovat myöskin palanneet. Uusin havainto tehtiin eilen äidinkielen tunnilla!

Koulun jälkeen istuin reilun tunnin musiikkiluokan edessä. Oli joku laulukoe lukioteatterin tiimoilta. Olis ollu mahdollista laulella myös ens viikolla, mutta koska halusin päästä siitä eroon mahdollisimman nopeesti ja toisaalta, kun tuo asia ilmotettiin, olin istunu paikallani jo reilut puoli tuntia, joten senkään takia en jaksanu painua kotiin. Muilta testailtiin kaikenmaailman äänialoja sun muuta. Miä selvisin sillä, että lauloin käheällä ja nuhaisella äänelläni Rakkauden haudalla. Sen perusteella sain kuulla, että osaan laulaa (wtf?! :D), enkä oo suinkaan mikään toivoton tapaus. Ääni tarvii treeniä, joten sain "läksyksi" laulella 24/7.

MUAHAHAA! VAVISKAA NAAPURIT! PIAN JOUDUTTE HANKKIMAAN KUULOSUOJAIMET!

Aijjoo. Ja kotona onnistuin laskemaan matikan kotitehtävät. Saavutus! xD

Olisinkohan pystynyt keksimään vielä vähän pidemmän otsikon? o.Ô

Onnistuin siis viikonloppuna hankkimaan itselleni nuhan. Höh, olin pukeutunu ihan lämpimästi ja miulla oli lapasetkin kädessä melkein joka kerta, ku olin ulkona (tupakkaa polttaessa karvatumput on vähän epäkäytännölliset, joten tuon toimituksen aikana lapaset ei ollu kädessä). Noh, kaipa tämä tästä. Olishan se tietty ollu ihan hiton tylsää, jos olisin tullu kotosalle ilman mitää "tuliaisia" reissusta. Pitäis varmaan olla ilonen tästä räkätaudista ja perseessä sekä reidessä komeilevista mustelmista (mistäköhän nekin olis tullu, Niina?).

Raahauduin tänään kouluun, vaikka aamulla mietinkin vakavissani, että jaksanko. Kun kävelin koululle, miua vitutti. Kun pääsin koululle, miua vitutti vielä kymmenen kertaa enemmän. Tänään oli joku hemmetin opiskelutekniikan juttu, jonne olis pitäny raahata joku viime vuonna saatu läpyskä. Yllättäen en ollu sitten ottanu sitä mukaan, mutta sepä ei onneks haitannu mitää, ku säädettiin kaikkee muuta siellä. Tietty se, että olin roudannu bilsankirjan ihan turhaan mukaan, otti vähäsen aivoon.

Jos nyt yleisesti pitäis koulupäivää kuvailla, niin se meni silleen, että aamupäivällä miua väsytti ja olo oli hyvin kuollut. Tuijottelin eteenpäin mitään näkemättä ja lähellä oli, ettei kuola valunut poskelle. Uuh, sehän oliskin ollu viehättävää. >.<
Iltapäivällä olin edelleen väsynyt, mutta siinä vaiheessa väsymys muuttui jo hysteriaksi ja jutut olivat sen mukaisia. Niin se vaan menee. Siispä viimeisillä tunneilla tuli säädettyä ties mitä ja totesin, että nauramisesta menee tosiaan nenä vielä entistä enemmän tukkoon. Vähänks hottia! -___________-'

Näin tänään. Huomenna vähän toisella tavalla. Toivottavasti ainakin vähemmän nuhaisissa meiningeissä. Juttujen taso pysyköön samana (laadusta tai laaduttomuudesta ei koskaan tingitä), mutta nuha voisi kyllä väistyä.

Tähän päivään asti olin kuulunut siihen (jo ilmeisen pieneen) ihmisryhmään, joka ei omistanut kuvia jännittävässä, salaperäisessä ja paljon puhutussa paikassa nimeltä irc-galleria. Olin jopa varsin ylpeä tästä "epäteineydestäni" (kyllä, näin miua oli kutsuttu).

En tiiä, mitä sitten tapahtui. Jotain todella hämärää. Kai miulla oli liian suuri pula tekemisestä. Se ajatus vain pöllähti jostakin... Ja pirulauta, niin siinä sitten kävi, että miä tein tänne nimimerkin, laitoin itsestäni kuvia, liityin yhteisöihin ja juttelin jopa kavereideni kanssa (jotka olivat todella nopeasti havainneet ilmestymiseni näihin kuvioihin).

Kamalaa?
- Kyllä.

Hävettää?
- Melkein.

Nolottaa?
- Hyvin lähellä.

Toivottavasti jaksan elää itseni ja tämän asian kanssa.