No eipähän tarvitse ihmetellä mitä pitää muistaa tai ketä pitää auttaa...
Yksinäisyys on niitä pahimpia tapauksia mitä ihminen voi eteensä saada ja minä tunnen itseni yksinäiseksi usein...
En tiedä pitäisikö sitä sanoa masennukseksi, kun tuntuu, että puolella maailman ihmisistä on "masennus"..... Onko se nyt mitenkään tyylikästä omata masennus?
....Eipä minusta...
En oikeastaan ole kovinkaan yksin koska minulla on suuri perhe, mutta työskentelen yksin töissä ja tapaan ystäviäni kerran viikossa jos silloinkaan....
Aika yksinäiseltä tuo kuulostaa.... Juu en poistu talosta oma aloittteisesti kovinkaan helposti sillä ei ole ketään kenen kanssa viettää aikaa... Kaikilla ystävilläni on näet kiireitä...
En usein saa edes kutsua viettämään aikaa ja se on hiukan haikeaa, mutta yritän olla välittämättä siitä. Eiväthän he tiedä, että minulla ei ole mitään tekemistä tai, että tunnen itseni yksinäiseksi. En ole kertonut sitä heille ja olen niin iloisen oloinen, kun tapaan koko lössin silloin perjantaisin...
NO TOTTA KAI SILLOIN OLEN ILOINEN! SILLOINHAN SAAN JUTELLA HEIDÄN KANSSAAN! TULISIN VARMAAN HULLUKSI MUUTEN... Eihän ilman ihmiskontakteja voi elää...
Kai siksi kirjoitan tarinoitakin... päästäkseni edes hetkeksi pois tästä tyhjyydestä...
"Wake me up and save..."
(kuva ei ole minun omani vaan sarjasta Yami no Matsuei)