Vittuku en riitä mihinkää.
Ensi painostetaa, mee lukioo, mee lukioo, siel saat 3 vuotta aikaa miettii mitä haluut elämältäs.
Sit mie sanon, mie meen lukioo.
'Eeethä sie siellä pärjää, mie oon sairaanhoitaja ja miekää en pärjänny ku vuojen.'
'HAHAHAHAHh, luuletko et tuolla opiskelutyylillä pärjäät.'
Nii, ehä mie pärjääkkää ku vittu ite pilasin kaiken saatana jo vuosia sitte. Ois joku voinu kiitos etukätee sanoo, AINIIKU HEI, SEKI ON MIUN VIKA ET NII JA NÄI KÄVI.
'Ite hankkiuduit tarkkisluokalle ja ite siel olit opiskelemati, et sie voi opettajaa syyttää ettei se oo siuta opettanu ja pakottanu tekemää.'
Että niin. Miun vikaha se on, etten koskaa tulis pärjäämää uues opiskelupaikas, saati työelämäs.
Ehä mie ees uskalla tehä ostoksia vieraassa kaupassa, liikkua yksin bussilla saati junalla. MITE VITUS MIE MUKA PÄRJÄÄN?
AINIIIN, JA SIIS TÄÄKI ON ASENNEKYSYMYS. Miehä oon vaa asennevammane, eikä miuta oikeesti pelota henkikaupalla.
// Nii ja puhumattakaa siitä et ensi oon liia ruma ja läski, ja nyt oonki sit muka liia laiha. Tiikerinä en kelpaa, koskaa ei oo oikeen väriset hiukset tai käytän liikaa meikkiä tai vaatteet on kamalat. Tai sit oon vaa pinnalline ku tykkään pitää ulkonäöstäni huolta -___-
Että seki vielä.
'ONNELLISUUS ON ASENNEKYSYMYS' muistakaaha se rakkaat ihmiset<33