IRC-Galleria

Jee, meidän esityksemme, josta mulla on noin miljoona kuvaa täällä on vihdoin youtubessa! Katsokaa toki ja ihailkaa meitä. Ollaan tosi mahtavia.



Huomioita, jos jotakuta kiinnostaa selostus:

Alussa highlandtanssijat, joista muutama taianomaisesti muuttuu kantritanssijaksi ja ilmaantuu joukkoomme uudestaan myöhemmin(Marléne, Jennifer ja Christine).

Ihailkaa etenkin Jania, vaaleaa highlandtanssijatyttöä, joka on kaikista vasemmalla (josta ei näy ihan alussa muuta kuin jalka välillä).

Muita ihastuttavia hetkiä videolla on se kun minä melkein jyrään yleisön ja Craig eksyy lopussa. Harmi vain, että kaikki lähtivät seuraamaan Craigia kunnes joku tajusi, että nyt menee joku pieleen.

Tuossa ei nyt ehkä ollut ihan kaikki mistä voisin huomauttaa, mutta ainakin nyt ehkä tärkeimmät. Oletan, että tunnistatte minut.

Mulla on vähän ongelmia mun kevään lukujärjestyksen kanssa. Nyt se näyttäisi tältä (lukuunottamatta tutoriaaleja):

Maanantai:
4-5 Pohjoisen arkeologiaa

Tiistai:
9-10 Sosiaaliarkeologiaa
1-2 Lingustiikkaa

Keskiviikko:
Itsenäistä opiskelua

Torstai:
1-2 Lingustiikkaa
1-2 Sosiaaliarkeologiaa
4-5 Pohjoisen arkeologiaa

Perjantai:
1-2 Lingustiikkaa
2-5 Merijuttua

No onko nyt sitten kiva, kun nuo kaksi ovat samaan aikaan? Pitänee vaihtaa tuo ligustiikka sitten antropologiaan. :(
No ainakin Annie olisi samalla kurssilla. Ja on siellä muitakin joista tykkään. Emily esimerkiksi! Emilyä en ole nähnyt aikoihin. Ehkä se ei enää tykkää musta.

Voisin jättää tuon merijutun tuohon silti ihan huvikseni, vaikka mulla sitten oliskin miljoona ylimääräistä opintopistettä. Voin jättää sen pois sitten, kun käy liian rankaksi. Kun se on niin ikävään aikaankin. Huvikseni voisin muutaman kerran käydä!

Mutta nyyh, en halua lähettää sähköpostia tutorilleni. Etenkään nyt, kun Miriam on pahalla tuulella ja tarvitsen sen apua sähköpostien kirjoittamiseen, kun en osaa. "Dear Jeff" kuulostaa mun mielestä tosi huonolta aloitukselta. Ja Liz leikkasi tänään mun hiukset ja nyt se vain sanoi, että on aika tyhmä juttu, että me kaikki leikkautettiin hiuksemme kahden viikon sisällä. :(

The Tonight Show with Conan O'Brien lopetettiin! http://ca.tv.yahoo.com/blog/conan-ends-tonight-show-with-class-lynyrd-skynyrd--941

Ei sillä, että sitä kauheasti olisin katsonut nyt viime aikoina, mutta oikeasti telkkarista katsoisin muutenkin ihan vain muutamaa ohjelmaa. Tuo on yksi niistä. Sen lisäksi katson vain Tyra Banks Showta, Top Gearia, Gilmoren tyttöjä, Bonesia ja L-koodia. On mahdollista, että unohdin jonkun, mutta muistaakseni vain noita katselisin. Joskus pienenä kyllä tykkäsin hirveästi Näkijästä ja joskus mun piti pyytää mammaa nauhoittamaan se mulle. Sitten piti vain kovasti toivoa, että se ei katsoisi, mitä siinä tapahtuu. Koska osa niistä jaksoista ei varmastikaan mamman mielestä olisi ollut sopivaa katsottavaa. Se, mun kuudennella luokalla ollessani, kielsi mua katsomasta Salkkareita, koska niillä oli jotain huumeita siinä. :D

Mutta nyt mun pitää quottailla teille vähän Conania, koska se sanoi tosi kauniisti:
"All I ask of you is one thing: Please don't be cynical. I hate cynicism -- it's my least favorite quality and it doesn't lead anywhere.Nobody in life gets exactly what they thought they were going to get. But if you work really hard and you're kind, amazing things will happen."

Ja nyt menen mukamas valmistautumaan Burns Supperiin, joka on tänään illalla, jee. Haggista, runoja ja tanssimista. :)

Oon tosi myöhässä aikataulusta ENKÄ ole tiskannut, vaikka lupasin.

Mutta byhyy, onko näissä kuvissa jotain samaa?

1) http://www.newworldcelts.org/tattoo-designs-pict-warriors.jpg
2) http://www.aronil.com/wp-content/uploads/2009/12/AvatarMovieWallpapers.jpg

Ei nyt parhaat esimerkkikuvat, mitä kummastakaan olisin toivonut, mutta kiireessä en nyt löytänyt parempiakaan. Jos nyt olisin tosi nopea voisin koittaa ehtiä tiskata.

Tänään oli ensimmäinen koe, eikä siitä sitten sen enempää. Sen jälkeen nukuin päiväunet ja heräsin harkitsemaan huomiseen kokeen lukemista, mutta nukuin sittenkin vähän lisää ja heräsin, kun Kirsten kävi herättämässä mut syömään.

Illalla sitten päätin, että opiskelu voisi olla ihan hyvä juttu, joten päätin mennä tanssitunnille lukemaan. Tanssin sentään kolme tanssia Postie's Jigin, Johnny Walkerin ja Mairi's Weddingin ja sain luettua teoriaa aika kivasti. Eli ihan tuottoisa tanssitunti, kannatti maksaa. Nyt vaan vähän huolestuttaa, kun en ole sitä etiikkaa kerrannut ollenkaan.

Kaiken tämän ahkeran kokeisiin lukemiseni (...) seassa olen ehtinyt kirjoittaa upean vaatimuslistan niistä oleellisimmista ominaisuuksista, joita tulevassa puolisossani etsin. Siitä tuli lyhyt, koska halusin, että se mahtuu yhdelle pienelle sivulle. Ja iloksenne (!) olen päättänyt jakaa sen kanssanne.

1) oltava tappelutaitoinen, osattava väitellä ja perustella mielipiteensä
2) ulkonäön on miellytettävä minua, toisin sanoen on luultavasti näytettävä siltä kuin olisi jostain fantasiakirjasta
3) oltava ihana, hassu ja hyväsydäminen
4) oltava seikkailumielinen ja sellainen jonka voin ottaa kanssani mukaan minunlaiselleni matkalle ilman että joudun kuuntelemaan mahdotonta kitinää
5) oltava sellainen että rakastaa ja välittää oikeasti minusta minuna

Aion kirjoittaa tuohon vielä lisäosan siitä, mikä on plussaa. Ja mahdollisesti vielä lisäosan siitä, mikä on miinusta. Koska tämähän on erittäin tärkeää.

PS. Heräsin aamulla siihen, että Miriamilta lainaamani herätyskello kiekui.

Kohta alkavat taas kiireet. Mutta musta on silti vähän surullista, että mun on pakko raportoida kaikesta siitä jossain galleriapäiväkirjassa, jota harva enää edes lukee, koska tosi monet ovat poistaneet profiilinsa täältä jonkun typerän facebookin takia. Pitääkö mun muka alkaa kirjoittaa johonkin typerään blogiin jollekin erilliselle sivulle? Vaikka en ymmärrä, miksi sitä lukisi yhtään useampi. Kai samalla tapaa kaikki pystyvät tännekin navigoimaan. Voiko tänne muuten kommentoida facebook-tunnuksilla?

Mutta niin. Huomenna menen ceilidhiin jonnekin keskelle ei mitään. Liz pyysi mut mukaan äsken, kun kävelimme kotiin kahvilasta. Oon aika ylpeä itsestäni, kun en ollut ollut missään ulkona taas pitkään aikaan. Paitsi tanssitunneilla. (Eilen sali oli kuin SAUNA. Eikö teistäkin olisi kiva tanssia saunassa? Musta ei ollut. Hain baarista varmaan kymmenen mukillista vettä itselleni ja muutaman ylimääräisen siltä varalta, että jollain muullakin olisi jano. Ja niillähän oli.)

Ja sitten onkin viikonloppu. Lauantaina muun muassa voisin lukea kokeisiin, koska en sunnuntaina kuitenkaan lue, koska on kirkkoa. Ja Liz leikkaa hiukseni, koska on ikävää olla talon ainoa peikko, kun kaikki muut tässä talossa näyttävät huippumalleilta, paitsi että Miriam on liian lyhyt huippumalliksi.

Maanantainakin mun pitää lukea kokeisiin, koska kokeet ovat jo keskiviikkona ja torstaina ja tiistaina mun pitää mennä istumaan Graemelle kahdestatoista kuuteen, koska sille toimitetaan Argosilta sohva. Tosin jos ne toimittavat sen yhtä tehokkaasti kuin mun vaatekaappini, sitä tuskin toimitetaan sinä päivänä. Mutta sinne menen kuitenkin sitä odottelemaan.

Torstaina mun pitää muka kokata meille kolmelle. Ihan hyvä juttu varmasti, kun en ehdi käydä kaupassa tai ajatellakaan kokkaamista ennen kuin kello kahta torstaina, jolloin mut heitetään pihalle arkeologisen teorian kokeesta. Byhyy.

Mutta perjantaina taas on Kirstenin katupastoriksi vihkimisseremonia! Menen sinne sen läheisenä. Mä en ole ihan varma kutsuiko se mut sinne vai kutsuinko itse itseni. Kun se joskus ennen joulua heilutteli sitä kutsua mulle ja Miriamille ja sitten me mietittiin, että saako se tuoda niin monta vierasta sinne. Ja nyt se ilmeisesti saa ja ne puhuivat menevänsä KFC:lle ennen sitä, koska Miriam ei ole ollut varmaan ikinä KFC:llä. Tai se ei ainakaan muista koska olisi ollut viimeksi. Ja sitten mä en tiennyt onko mut kutsuttu. Ja ne sanoivat että voin mä tulla, mutta se vihkimisseremonia on sen jälkeen. Ja sitten Kirsten sanoi, että voin tulla sinnekin jos haluan. Mutta en ole varma sanoiko se sen vain siksi, että se ei halunnut sanoa, etten saa tulla sinne. Tai sitten se ei kehdannut kysyä mua sinne muuten, koska se ajatteli, etten haluaisi tulla. Mutta se lupasi ilmoittaa niille, että menen sinne. Musta kaikki tällainen sosiaalinen toiminta on tosi hermoja raastavaa, kun ei voi tietää, mitä mieltä kukaan oikeasti on.

Sitten lauantaina on Burns Supper. Miriam lausuu siellä runon. Siellä siis yllättäen lausutaan runoja, syödään haggista ja tanssitaan ceilidh-tansseja. Tosi ihastuttava skottilainen vuosittainen tapahtuma.

Sunnuntaina voisin mennä tanssimaan Sainsbury's-supermarkettiin (kuulostaakin jo vähän pöllöltä), mutta ajattelin olla kiltti ja lukea kokeisiin. HAH, en kuitenkaan lue, koska se on sunnuntai, enkä ikinä saa sunnuntaisin mitään aikaan. Mutta sitä seuraavana keskiviikkona on siis paleontologian koe, johon mun on ihan oikeasti pakko lukea, koska en vieläkään ymmärrä fossiileista mitään. Paitsi ihan vähän, koska kokosin niistä sen 105-sivuisen kansion.

MUTTA SEN KAIKEN JÄLKEEN koittaa vapaus ja voin hyvillä mielin pestä Gillianin valkoisen mekon ja harjoitella typerään tanssiesitykseen tanssia, jonka osaan vaikka unissani. Mutta voisin koittaa kehittää tekniikkaani, koska se on surkeutunut Alanin tasolle joulun aikana. Kaikella rakkaudella Alania kohtaan, sen tekniikka näyttää aivan hirveältä ja tosi mielenkiintoiselta, koska kukaan - paitsi minä - ei tanssi niin kammottavalla tavalla.

Siinä esityksen harjoittelun ja itse esityksen välissä tietenkin menemme katsomaan balettinäytöstä. MITÄ LAITAN PÄÄLLENI? Musta on tosi ikävää käydä Miriamin ja Kirstenin kanssa ulkona, koska ne näyttävät aina huippumalleilta ja mä en ikinä onnistu näyttämään muulta kuin peikolta, hipiltä tai kymmenenvuotiaalta kurapukulapselta.

Kyllä, mun oli aivan pakko kertoa tänne, mitä kaikkea aion tehdä seuraavan kahden viikon sisään. Voitte leikkiä, että teitä kiinnostaa. Ja oletettavasti, jos joku sattuu tähän asti lukemaan niin on sitä pitänyt ainakin hieman kiinnostaa. Kiitos siitä! :) Nyt menen nukkumaan, koska laitoin kännykän herätyksenkin soimaan ja elän turhassa toivossa, että se herättäisi mut. No ehkä se herättää viereisessä huoneessa asuvan Kirstenin ja se voi käydä ravistamassa mut hereille, kun sen menee hermot siihen herätykseen, joka ei sammu.

Polkupyörästä puheen ollen, mun polkupyörä on tällä hetkellä yksipolkiminen, sillä se toinen tipahti tuossa joulukuussa.

Pikapesusta puheen ollen, ja aasin sillan kautta pesukoneisiin siirtyen, ne meidän pesukoneenkorjaajaihmiset tulivat tuomaan uutta pesukonetta, mutta sekään ei toiminut, joten nyt ne ovat vaihtamassa sitä. Toivottavasti ne joskus tulevat takaisin. Siis tuomaan sen uuden pesukoneen. Niin paljon kuin vanhoja, likaisia, haisevia, vahvalla skottiaksentilla puhuvia miehiä rakastankin - paljon, koska ne saavat pitkästä aikaa jotain tapahtumaan täällä, suunnittelivat jopa kylpyhuoneremonttia - niin arvostaisin myös sitä, että ne saisivat tänne sen häkkyrän, jolla saisi vaatteita puhtaiksi.

Wednesday 20th North exam

Review of themes
•Métis ethnogenesis
•Siberian lifeways and culture contacts
•Culture interaction and the Mesolithic-Neolithic transition
•Northwest Coast warfare and exchange dynamics
•Viking interaction in Russia
•Sami in colonial context
•Romanization of Britain
•Icelandic migrations and culture change
•Colonialism and culture contact

Thursday 21th Theory exam

Content of course (and what you will be assessed on):
•Archaeological theory since 1950. World history of archaeological theory, starting with culture-historical approaches, and moving on to more recent processual and post-processual approaches.
•Archaeological ethics. Explores the political and moral implications of how archaeologists study and represent past societies. Considers issues of cultural heritage, artefact ownership and land-rights, and examines the politics of excavation, interpretation and repatriation.

__
JOO, helpostihan tuon oppii viikossa. Ja anteeksi tosiaan, että lisäilen nyt koko ajan merkintöjä ja nyt vielä lisäsin tällaisen turhan. Mutta mulla on nälkä. Uutta, tältä ei ole tuntunutkaan moneen päivään.

Me saadaan uusi pesukone kuulemma parin viikon päästä! Eihän tuo vanha olekaan ollut tuossa rikkinäisenä kuin jostain marraskuusta. Toivoa siis on.

Miriam tuli tänään kotiin. Ja yhyy, nyt musta tuntuu ihan hiussurkimukselta, kun Kirsten leikkautti hiuksensa lyhyiksi maanantaina ja näyttää nyt Celine Dionilta ja eikös vaan Miriamkin ole ollut miljoonia maksaneella hiusstylistillä (se oli sen kampaaja jo ennen kuin sen arvo ylennettiin ja sitten se jatkoi sillä käymistä silti) ja näytä joltain Posh Spicelta. Sen hiuksista mulle siis tulee nyt Victoria Beckham Spice Girls ajoilta. Musta tuntuu, että mun pitää nyt pitää nämä ajatukseni siitä, kuka mulle tulee niiden hiuksista mieleen ihan omana tietonani vähän aikaa. Toivottavasti ne eivät näytä noin tähdekkäiltä enää parin viikon päästä, koska mä näytän nyt peikolta. Vaikka Liz lupasikin leikata hiukseni, niin että edes näkisin jotain. Liz siis ei ole mikään kampaaja, mutta ajattelin, että se saisi silti leikata niitä. Viimeiset kaksi kertaa, kun olen käynyt kampaajalla tulos on ollut pahempi kuin ennen kuin menin sinne. Ne eivät vain jostain syystä ymmärrä hiuslaatuani. Ja Liz ei onneksi ainakaan edes yritä ymmärtää. Siis niin että se ei yritä tehdä niihin mitään yli-eksoottista leikkausta, joka ei yksinkertaisesti toimi mun hiuslaadulla. Mutta yhyy, en halua näyttää peikolta.

Huomenna pitää taas alkaa liikkua ja elää. Olen nyt nukkunut kolme (3) vuorokautta. Sitä tuskin lasketaan kovin hereillä olemiseksi jos olen käynyt välillä koomailemassa sohvalla esim. syömässä tai elokuvaa katsoessa.

Siis siihen nähden tosiaan, että olen ollut täällä kolme päivää en ole tehnyt mitään. Syöminenkin on ollut ihan minimissä, lähinnä koostunut muutamasta valkoisesta vaahtoleivän viipaleesta, jonka päällä on ollut vain voita. Mutta ei ole ollut suuremmin nälkäkään.

Saavutuksia nyt ovat, että olen katsonut kaksi eri elokuvaa nimeltä The Other Boleyn Girl yksikseni ja (AMERIKAN- miksi oi miksi??-)englanninkielisillä tekstityksillä Lupauksen Kirstenin kanssa. Aluksi olin aika yllättynyt siitä, että se tosiaan pysyi siinä sohvalla koko elokuvan ajan ja oli jopa hereillä elokuvan loputtua. Tai kyllä se elokuvan ainakanin välillä jotain kommentoi. Tai ei paljoa, mutta se kysyi että onko se tosiaan kuvattu Suomessa ja että miksi ihmeessä niillä lotilla oli juhlissakin ne harmaat lottapuvut. Mutta tänään se selitti Lizille katsoneensa eilen suomen kielisen elokuvan ja pyysi multa sitä koteloa, jotta se pystyi kertomaan Lizille minkä niminen se oli. Mutta ei se muistanut enää, mitä se tarkoitti. Mutta se oli tosi ilahtunut ajatuksesta, että se osasi lausua sen sanan 'lupaus'. Se myös sanoi elokuvan olleen hyvä. Sitten Liz kysyi, mistä se kertoi ja se näytti sitä kantta ja kävivät seuraavan keskustelun:
K: "There was this pretty girl."
L: "So you watched it for the pretty girl?"
K: "There were also other pretty girls."
L: "So you watched for the pretty girls?"
K: "And pretty boys."
Ja sitten se selitti että siinä oli sota ja Lotta Svärd -järjestö ja että melkein kaikki kuolivat ja että Lizin pitäisi tulla katsomaan se joskus. Musta se tuntui tosi kivalta! Etenkin kun sitten musta tuntui, että se oikeasti tykkäsi siitä elokuvasta se vieläpä painotti sitä hyvä-sanaa, kun se sanoi sen. Kun mua huolestutti silloin, että sitä vain ärsyttäisi katsoa elokuvaa suomeksi, kun se joutui lukemaan niitä (oikeasti ihan kamalan) surkeita (amerikkalaisia) tekstityksiä ja että se elokuva tuntuisi tosi tylsältä ja typerältä ja että siitä tuntuisi vain siltä, että yritän tuputtaa sille jotain Suomen historiaa, joka ei kiinnosta sitä pätkääkään. Mutta ei siitä kai sitten tuntunut siltä.

Tänään se luki kokeisiin sen jäätikkökurssia varten ja oli hämmästynyt, kun Islanti ei kuulunutkaan sille napapiiriltä alkavalle alueelle, jonka nimeä en nyt muista. Ja siis en silloinkaan ollut ihan varma, mistä se puhui ja totesin sen halkovan Suomea sitten kun tajusin, mistä se selitti. Sitten se sanoi, sen halkovan (sillä siis oli kirjan kartta nokan edessä), muttei paljoa. Sitten mä googletin sille Suomen kartan ja osoitin kolmasosan Suomea kuuluvan sille alueelle. Ja se oli sen mielestä aika mielenkiintoista ja se kyseli jotain kummallista Suomen kaupungeista ja kyseli, että mistä se kaikki tavara tulee Suomeen, että kun vain etelässä on kaupunkeja, että miten ne elättävät ne harvat ihmiset jotka asuvat Lapissa ja mä en oikein osannut vastata sen kysymyksiin. :D Sitten se kyseli vähän Suomen rajasta, että mitkä osat siinä elokuvassa oikein annettiin venäläisille ja sitten mä selitin sille Suomi-neidosta ja siitä toisesta kädestä ja helmasta ja sitten googletin sille kartan vuodelta 1939. Sitten se mietti, että onneksi Britanniasta ei voida viedä alueita sillä tavalla, koska se on saari.

Ihan kivoja nämä kolme päivää siis muuten ovat olleet, mutta jos ottaa huomioon, että kerroin nyt tässä kaiken mitä olen tehnyt (jos viimeisen Prinsessapäiväkirjan loppuun lukemista ei lasketa) niin ei ehkä ihan kolmen päivän verran ole tullut tehtyä. Huomenna olisi tavoitteena ensinnäkin saada vaatteet päälle ja käydä ulkona.