Näin yöllä unta rakkaastani ja sen uudesta tytöstä. Ja en ole nukkunut sen jälkeen kun heräsin siitä unesta. Onneksi pääsen tänään ystävien seuraan. Koko ajan on vatsassa sellainen tunne kuin vuoristoradassa, kun ottaa vatsanpohjasta. Inhottavaa, että kaikki on niin vaikeaa. Miksen minäkin voi lakkaa välittämästä niinkuin toinen lakkasi? Kaikista kauheinta, että viikkoakaan ei ollut mennyt, kun se jo alkoi seurustella uudestaan. Lähtee jo nyt sen kanssa viettämään Rukalle jotain hiihtoreissua tjsp. Katkera olen kyllä. Mutta onneksi se kohdistuu vain tätä yhtä henkilöä kohtaan, johon luotin enemmän kuin keneenkään muuhun. En olisi ikinä uskonut siitä.