Okei, tästä se alkaa. Romaanin pitunen stoori su-ti väliltä. xDD
Elikäs, kaikkihan alko siitä kun osallistuin MTV:n Tokio Hotel kilpailuun jonka palkintona oli matka Kölniin poikien 483 Tourin vikalle keikalle Kölnarenaan. Ajattelin että noh, en kuitenkaan voita, mut ehkä saisin siitä sentään jätkien uusimman levyn irti joka oli luvassa seuraavilla 50:lle, vaikka se mulla jo oliki. Kuuntelen ton kuitenki puhki. xD
No parin viikon päästä siitä, viime viikon maanantaina sain shköpostin että olin voittanu koko paskan. MITÄ?? Eihän noita ikinä kukaan voita?! xDD Ja jos voittaa ni en ainakaan ikinä minä.
Luin sen sähköpostin joku miljoona ja kuus kertaa uudestaan ja hajoilin samalla totaalisesti.
Huusin, nauroin, hypin, kiljuin ja pompin ku viimestä päivää. Lopulta onnistuin joskus 20 minuuttia sen mailin lukemisen jälkeen soittamaan Nooralle että lähtiskö nainen mun kanssa Kölniin. xDD Dude luuli että kusetan. xDD<3
Sen jälkeen soiin MTV:n Aleksikselle ja sohellettiin jotain siinä. SE sano että joo, matkat, hotelli, keikkaliput on järkätty/järkätään ja että on myös pieni mahollisuus että päästään tapaamaan jätkät. En vieläkään tajuu miten en kiljunu keuhkojani pihalle siinä vaiheessa.
Oh well, loppuviikko meni Ilmajoella Tiian luona lätkäillessä ja Euroviisuillessa (W00T SERBIA!!) sekä tekstatessa ja elijuessa Nooran kanssa. xD
Sunnuntaina lähin Ilmajoelta ja Noora tuli mun luokse, pestiin keikkavaatepyykkiä ja säädettiin *coughhermoiltiincough* jotain.
Maanantaiaamuna klo 7 herätys. Pakattiin, laitettiin ittemme lentokonekuntoon ja 9 bussilla stadiin. Noora osti Zimmerin, lööbattii ja otettiin dösä lentokentälle. Odoteltiin siinä Liinaa (meidän housti ja Universal Musicin Suomen pään TH promo), kumpiki meistä oli aika normifiiliksissä, jos nyt ei oteta näitä Nooran randomeita "OH FOOCHA OLLAAN MENOSSA!" väristyksiä ja mun tyhmän onnellista hymyä kun olin taas Helsinki-Vantaalla.
Lööbailtiin taas, Noora kävi vaihtamassa TH paidan päälle, jotka myös saatiin ja mentiin istumaan meijn portin eteen.
iPodin matkakajareista huus Tokio Hotel (REEEEEEDEEEEEN!!!! xDDD), laulettiin ja jamiteltiin jotain. xD Jossain vaiheessa (tulin tupakalta ja ne jo istu siinä) siihen tuli 5 saksalaista, about 13-15 vee tyttöä ja oltiin ihan ku jotain vitun superstaroja ku kuunneltiin TH:ta ja Nooralla oli se paita. Ne tytöt mulkoili koko ajan ja selitti saksaks kaikkee, luuli varmaan ettei osata saksaks sanaakaan. Honeys, kyllä mä nyt sen verran tajuan että puhutte musta ja Noorasta, thanks. xDD Aattelin etteikö raukat oo ennen ihmistä nähny.
Noh, ei siinä mitään. Siihen tuli sitte vielä toiset viis saman ikäluokan saksalaista tyttöä, mulkoili hetken mut sit ne alko OTTAMAAN KUVIA MEISTÄ WTF?? xDD
Repeiltiin siinä aikamme, päästiin koneeseen blaablaa.
Päästiin Saksanmaalle ja mentiin junalla Kölnin keskustaan, taksi hotellille (Universal Music & MTV betalar!! xD) ja kamojen totaalilevitys. Täs vaiheessa kello oli jo jotain viis paikallista aikaa ja alko tulla paniikki, ovet oli just auennu Arenaan. Meillä ei kuitenkaa ollu mikään kiire, kun oli tiedossa VIP-rannekkeet joilla päästään lacan eteen vaikka tultais kesken keikan.
Jossain vaiheessa siinä Liina koputti meijän huoneen oveen ja sovittiin että laitetaan ittemme valmiiks, mennään pyörimään keskustaan ja syömään, sit suuntana Kölnarena. Huh, vihdoin!!!
Tosin näissä jutuissa on aina se pieni _mutta_.
Liina sano että se oli soittanu Kleopatralle (Universalin Saksan pään TH promo) ja Kleo oli sanonu että sillä oli yllätys meille. O_O!!
PÄÄSTÄÄN TAPAAMAAN JÄTKÄT KEIKAN JÄLKEEN SAATANA!!! Suomessa Liina oli sanonu että tapaaminen ei onnistunu, koska meet&greet oli täynna (20 ihmistä =_=). Oltiin ihan ok, koska hei.. VIP liput keikalle. <3___<3 MUTTA ETÄ PÄÄSTÄÄN SITENKI TAPAAMAAN NE?????? Sekosin, kiljuin ja itkin.
Noora oli vessassa eikä kuullu muuta ku mun kiljumisen. Liina just lähti ku tyttö tuli multa kysymään että mitä vittua sekosin. Sanoin että päästään tapaamaan pojat keikan jälkeen. Vittu. Hajotti aika teholla.
Kerättiin siinä sit ittemme, tehtiin itestämme ihmisen näköset taas ja katottiin että kaikki oli kunnossa. Meikit, vaatteet, korut, kengät, kaikki kohillaan. Laukussa keikkalippu, Zimmerit, kamera, puhelin, huoneen avain, lompakko, kaikki kohillaan. Tästä se tärinä alko. Menoks.
Käveltiin Kölnin shoppauskadulle, löydettiin vaikka mitä kivaa, mut ei ostettu (paitsi Liina xD<3). Sovittiin kyl Nooran kanssa että sinne on pakko päästä uudestaan.
Syötiin (liian) äkkiä jotain Burger Kingissä, napattiin taksi (jota jouduttiin odottamaan laittoman kauan, kello oli jo 19 reikäleipä ja showtime oli 19.30 O_O;;;), hermoilin ja panikoin eniten ikinä.
Päästiin Kölnarenalle ja katoin että vittu tää on HUGE paikka. Mentiin sisälle ja Liina soitti Kleolle että saatais ne maidän rannekkeet. Ei oltu vielä ite salissa, vaan ylemmällä tasolla (mesta oli rakennettu aika hyvin samalla periaattella kun Hartwall Areena, pitää mennä rappuset alas jotta pääsee seisomapaikoille) kun salista alko kuulumaan Spring Nicht. Koko sali alko kiljumaan ja mulle tuli sekunnin murto-osaks pahempi paniikki kun ikinä. "Ne on siellä jo ja me ei. VITTUSAATANAPERKELEJUMALAUTA!!" Onneks sit aivot selkis sen verran että hei, ehkä ne ei alota suoraan kertosäkeestä. =_=;;;;
Mentiin portaat alas saliin ja tajusin kuinka paljon niitä ihmisiä oikeesti oli siellä. Fuck. 19 000. Se on aika paljon. Ne fanit oli aivan hulluja, kilju ja huus ihan sekopäisinä lähes koko keikan ja ennen sitä. Seistiin hetki siinä keskellä seisomapaikkoja, kameraständien vieressä (wtf, kuvasko ne jonku vitun dvd:n tms???? xD) ja koitettiin löytä Kleo, koska ilman Kleopatraa ei oo rannekeita ja ilman rannekkeita ei oo VIP-aluetta. Liina bongas sen, Kleo anto rannekkeet ja sen piti juosta, sama fiilis oli meilläki. xD
Jätettiin takit ja mun laukku Liinalle, koska se jäi sivummalle, otettiin kaikki ylimääräset korut pois ja mentiin niin eteen kun siinä vaiheessa päästiin, mikä tarkotti about 4-6 riviä. Ja odotettiin.
Part 2 ehkä joskus alkuviikosta. xD<3