IRC-Galleria

Tänä iltana nää ajatukset mut taas ottaa valtaan
mä mietin voiks sulle olla mikään liian halpaa
sulle jonka teot ei tunnu kunnioittavalta
vaan kavaltaa, surutta vetää elämänilon alta
mä luulin tuntevani sut, mä luulin muistavani sut
nyt toivon että aikoinani oisin unohtanu sut
enää en voi, siis kerää suojelusenkelis
enää en voi odottaa et nähdään vast helvetis
luulet tätä läpäks, luulet olevasi ovela
katotaan sun hymyy sit kun seison sun ovella
iskit hampaas aika vitun kiellettyyn omenaan
nyt on myöhäst alkaa siitä huonoo omaatuntoo potemaan
tehtyy ei saa tekemättömäks vaik kuinka tahtois
ja tahtois, tahtois tästä kaikest vaan pois
koska tää ei pääty siihen että kukaan meille taputtaa
mitä, et kai luullu et tyydyn pelkil sanoil satuttaan?

Mä en pysty unohtaan, mä en voi antaa anteeksi
silmis kiiltää hulluus niinku lateksi
mä tiedän sen mut mitään sille voi mä en
mihin kaikki tulee johtaan, älä kysy, sitä tiedä en
mä en pysty antaa anteeks, en pysty unohtaan
mut usko et mä pystyn kaikkeen siihen mitä uhoan
viilsit aivan liian syvältä, niin syvältä
tapoit sen, mikä estää tätä tuntumast hyvältä

Sä luulit pääseväsi tästä niinku koira veräjästä
sillä et estä mua vihaa sisälleni keräämästä
päätit pettää tätä tyttöö erästä
et tainnu uskoo et mun tapauksessa varmasti kuuluu perästä
elävässä elämässä ulkokuorihan on asemassa pettävässä
en aio luovuttaa täs tehtävässä
kaikest mitä teen tuun olemaan vitun ylpee
sun tekos oli niinku takaapäin pisto mun kylkeen