On se jännä !
Hetkittäin tykkään mennä taas kovempaa kuin aikoihin ja hetkittäin isken jarrun pohjaan ja meen nurkkaan istumaan luurit päässä ja annan ympäristön kadota...
ON SE JÄNNÄ !
Hetkittäin uskon luottavaisena siihen että alan saamaan asioitani hyvään kuosiin kunnes taas hukun kaikkeen turhaan paskaan jonka annan haudata mut hetkellisesti johonkin kovin pimeään, kylmään ja lohduttomaan paikkaan.
...on se jännä...
Viimeisimmistä päiväkirja angstailuista onkin jo tovi joten tämän suhteen annan itelleni armahduksen...
On pyöriny päässä hirveesti ajatuksia muutamista vastakkaisen sukupuolen edustajista, niin hyvässä kuin pahassa. On pienen pään välillä vaikea ymmärtää, hyväksyä ja toisaalta myös sivuuttaa toisten tekoja ja sanoja. Yksi hämmentää, yksi hetkittäin ahdistaa. Yksi mahdottomuudessaan harmittaa, yksi kaduttaa. Yhdestä välittää ikuisesti, yksi ei ikinä kiinnostanutkaan.
Mikäli muisti edes hieman toimii niin uskoisin että oon joskus osannu käsitellä asioita pois päiväjärjestyksestä, vaan mitäs nyt sitten. Olis hienoa nauttia täysillä hetkistä mukavien ihmisten seurassa mutta aina on se toinen (ehkä myös kolmas, neljäs ja viides...) vaihtoehto mikä muuttuu itsestä sen suuremmin riippumatta missatuksi hetkeksi jonkun muun seurassa. jiiish...
Koko ajan kovempi ja kovempi tarve päästä ISON LOUHOKSEN pään sisään ja saada tietää oliko yhteiset hetket uusi maski vai todellakin sitä aitoutta minkä esiintuominen oli ilmeinen heikkous tai suojamuuri...
Ehkä en ikinä saa tietää.
The End of Angst !
- Rotten RootZ -