IRC-Galleria

Uusimmat blogimerkinnät

Selaa blogimerkintöjä

Blogi

« Uudemmat - Vanhemmat »
Tarvitset kolme ihmistä avuksi nostamaan koirasi eläinlääkärin tutkimuspöydälle.

Koirasi voi piilottaa kokonaisen tennispallon (tmv) huuliensa taakse ja näyttävän sanovan, "Mitä? Ei minulla ole suussa mitään!??"

Etsit vain farmaria tai suurempaa kulkuneuvoa autokaupasta.

Vaikka herätit jo miehesi, kuorsaaminen jatkuu yhä.

Hampaita harjatessasi joudut väistämään sivuun, kun koirasi haluaa juoda pesualtaasta.

Pysähdyt liikennevaloihin ja auto keinuu sivulta toiselle kun koirasi vaihtaa tarkkailuasemiaan ikkunasta toiseen.

Imuroit autoasi ja suurin osa karvoista löytyy auton katosta.

Kuukausittain koirabudjettisi ylittää asuntosi kuukausivuokran.

Eläinlääkärisi on laitattanut ison uima-altaan, uuden hienon kartanon, ostanut vesiskootterin ja porchen.

Olet joutunut opettamaan koirasi olemaan nuolematta astioita jotka ovat tiskialtaassa.

Koirasi näkee mitä kokkaat ja yrittää koko ajan neuvoa.

Pitelet koiraasi polviesi välissä kun ovikello soi ja löydät itsesi pian ovelta.

Pizzalähetti soittaa portilta että pizzasi ovat nyt täällä.

Koirasi kurottaa olkasi takaa McDonaldsin autokaistalla ja kassaneiti saa miltei sydänkohtauksen ojentaessaan vaihtorahaa.

Hankit suuren laajakuvatelevision etkä vieläkään näe ohjelmia.

[Ei aihetta]Torstai 19.11.2009 11:42

Koiranko tahdot? No, yhdenkö vaan?

Siitä lähtee lauma kasvamaan.
Seuraavaksi huomaatkin, että olet köyhä
ja naapurit kuiskii, että päästään löyhä.
Ei yhdestä vaivaa ja kaksi on hauskaa,
kolmas on helppo eikö neljäskään tee tuskaa.
Viides on ihana, ei kuudennessakaan vikaa.
Talo täyttyy hauvoilla aivan tuota pikaa.

No uskallatko leikkiin, miten ois vielä yksi?
Kai keittiössä häkissä saan sen säilytetyksi.
Sängyillä, sohvilla kyllä löytyy tilaa,
ei vielä yhden turkin hoito iltoja pilaa.
Ne käyttäytyä osaavat, ei niistä ole vaivaa.
Kai yhdelle tulijalle paikan jostain raivaa.

Sohvalla on karvaa, ei ikkunoista läpi nää,
lattialla tassunjäljet pölyn sekaan häviää.
Kai kodinhoito kärsii, vaan mitä muutamasta
kuononjäljestä ikkunassa tai karvahahtuvasta?
Jos tämä pentu pidetään, niin varmasti mä lupaan
lisää aikaa luututa ja puhtautta tupaan.

Ei koirien määrällä ole ylärajaa
ja yhtäkin ilman olisi laumani vajaa.
Jokainen on tärkeä ja rakas pörröpää.
Laskut vain kasvaa ja velkaa vielä jää.
Ei sukulaiset kyläile ja ystävätkin hylkää,
paitsi koiratuttavat, joilla samat kuviot nää.

Nurmikko ja pihapensaat kuivalta näyttää,
kun näyttelyt ja kilpailut sun viikonloput täyttää.
Koiranruoka, vitamiinit, treenit, rokotukset.
Ja näyttelyt ja kilpailut ja matkakustannukset.
Ansako tää olikin? Mä kohta oon vainaa?
Silloin lempikoirasi pään polvellesi painaa.
Se katsoo sua rakastaen ja sä päätät jaksaa,
pitää koko hunnilauman, maksaa mitä maksaa.

Yksi näyttelyyn, yksi jalostusta varten,
yksi sylikoiraksi, kaikki täyttää jonkun tarpeen.
Mut talvi on kurja, ei siitä koiratkaan tykkää.
Lenkkinsä ne tarvitsee, vaikka taivas räntää lykkää.
Sun naamasi on sininen pakkastaivaan alla
ja iltaisin saat ne ulos ainoastaan karjumalla.

Koirat ja näyttelyt, jännitys ja naksut,
vaiva sekä huoli, paineita ja maksut.
Kaikki on sen arvoista, on koira elämäsi.
Niin suloiset ja hurmaavat ja parhaat ystäväsi.
On maailma muuttunut, ei mikään enää sama,
kun ihminen on kokonaan koiriensa omistama.
« Uudemmat - Vanhemmat »