Eilene käytiin hakemassa Sussun kanssa meille uusi perheen jäsen. Karkeakarvainenmäyräkoira Kaivannon Ilmari, jota me haukutaan Ylvaksi. Kauhean pikkuinen se on, mutta utelias ja reipas, ja kova syömään!
Ransu oli aluksi ihan ihmeissään että mikä se tuollainen pikkuinen on, ja varovasti yritti tehdä tuttavuutta. Taisi Ransu pelätä uutta tilannetta enemmän kuin Ylva. :)
Ihmeissään Ransu seuraili kun Ylva tutki paikkoja. Ja kun Ylva pissasi lattialle, Ransu kipitti korvat luimussa häntä koipien välissä nopeasti eri huoneeseen.
Ylva oli heti aluksi kauhean kiinnostunut Ransusta. Ja tunkikin koko ajan Ransun viereen. Aluksi Ransu sita hiukan ihmetteli, mutta antoi pienen nakin kiehnätä.
Nukkumaan ne jäi samaan paikkaan, ihan vierekkäin. :) Ransu ei vain aluksi ollut asiasta niin innoissaan kun uusi pikkuveli. Ylva oli koko ajan huomattavasti rauhallisempi kun Ransu oli vierellä.
Yöllä Ylva herätteli monta kertaa, ja Ransu ei oiekin ymmärtänyt että miksi se pieni kaveri huutaa noin paljon ja koko ajan. Ransu kävi sitä nenällä tökkimässä ja ihmettelemässä. Ja kun Ransu kellahti takaisin Ylvan viereen pikkuinen rauhoittui heti.