Miustois tietyllä tapaa helpompi olla tässä tilanteessa, rikki ja lopussa, ilman ketään, joka on miusta huolissaan.
En mie halua aiheuttaa huolia kellekkää joista välitän..! Tottakai mie arvostan sitä, ihan totta, mutta ihminen on pohjimmiltaan itsekäs eläin enkä minä just voi tehä äärimmäisen itsekkäitä ratkasuja.
Tiijän et tää johtuu siitä et miulle miuta kohdistuva huolenpito ja huolissaan olo on sillee aivan abstrakteja käsitteitä. Tästä hyvä esimerkki on se, kun Españaan mennessä miun puhelin tilttas miulla rehellisesti ei käyny mielessäkään että kotoSuomessa ihmiset olis huolissaan miusta. Oon pitäny liian pitkään huolta itestäni, ja samalla koittanu auttaa muita, et osaisin luontevasti nojata läheisiin kun pitäs.
Ja sitten mietiskelen lähenkö lääkärille näyttämään itteäni vai en, kuulemma nielemisen sattuminen (joka alko eilen) on jo tarpeeks hyvä syy, mut mut. Plöp plöp.