Juuri nyt, kellon ollessa 8:34 aamulla, minun pitäisi olla valmistautumassa ensimmäiseen työ(harjoittelu)päivääni Kankaan koululla, mutta kuten arvata saattaa, hyvällä tuurillani minulle iski viime perjantai-lauantai välisenä yönä juuri sopivasti jokin vatsatauti tai vastaava. Enkä inhoa ehkä mitään niin paljon kuin oksentamista. Nimittäin, aina kun sanotaan, että "oksentamisen jälkeen olo helpottaa", niin pthuithait! Minun kohdallani tulee vain entistä huonompi olo, ja sitten jatkan oksentamista vielä senkin jälkeen, kun vatsa on tyhjä. Eikä toki unohdeta sitä, miten samalla silmistäni valuu vesi, ja nenä on täynnä oksennusta niin, että tukehdusvaarakin on suurenmoinen.
Huoh. Tänäänkin heräsin viideltä aamuyöllä kamalaan pahanolontunteeseen, ja jouduin jopa turvautumaan hätäratkaisuuni - eli menemään nukkumaan vessanlattialle (thank God for lattialämmitys), koska en pysty nukkumaan pehmeällä alustalla, ja koska oksetuksen tunne on niin kova. Ihanaa siis.
Tällainen "ensimmäisenä päivänä ei" -tuurini näemmä jatkuu nyt työelämänkin puolelle, sillä koulussahan minulle kävi lähes joka kouluvuoden alkaessa niin, että iski jokin tauti.
Toivon nyt vain, että paranisin mahdollisimman pian, koska en tosiaankaan kestä, jos joka aamuyö herään ennen kukonlaulua järkyttävään oksetuksen tunteeseen.
Turhaahan tätä tänne on vuodattaa.. xD Mutta harmitti vaan niin vietävästi, että jotakin päätin raapustella. =P