SK hautoo nyt erinäisiä suunnitelmia ja pohtii toteutettavuutta. Iloista on että saa sähköpostiinsa kohta todennäköisesti laadukkaan käsikirjoituksen. Muutenkin aika kuluu elokuvateattereista täristen ulos kävellessä, muuan tanskalaisohjaaja on nero.
Huisaa kun alkaa rakastaa jotain uutta paikkaa, kun alkaa tavata tuntemiaan ihmisiä sattumalta kadulla, kun joku yllättäen sanoo hei kun on itsekseen haahuilemassa yksinäisine ajatuksineen jonnekin. Ehkä yksi parhaista tuntemuksista.