Kelloni pysähtyi,
näytti lähtöaikaasi,
ikuisuutta ikävöit,
valmis olit lähtemään,
sen kuulin jälkeenpäin.
Kuulit kutsun taivaisen,
näit valon ikuisen,
luona Luojan armaan,
sinne tahdoit mennä,
muita ennen ehtiä.
Valonsäteen loisteessa,
taivaisen laulun laadit,
säveliksi soinnutit.
Kaarisillan tuolle puolen,
valon jäljet johtavat..
R.I.P Helena