Mä tajuun miks sä et ota yhteyttä.
Olet niin kaukana, etkä haluu muistella.
Mä tiedän miks sä et ota yhteyttä.
Aina kun istun niin tuntuu et tipun penkiltä.
Ikävä painaa, samalta tuntuu sydämestäkin.
Tuttu tunne, ja sen näkee tunteista,
Kun kyyneleet valuu mun sinisistä silmistä.
Haluisin kertoo et sua mä rakastan,
Nyt ja aina, tahtoisin olla luonas.
Mut ei aina, voi mennä niin ku elokuvissa.
Ei onnellist loppuu mut silti jaksan puristaa.
Mut miks se sattuu vaan? Miks kaikki satuttaa?
Miksei mul voi käy ku niis elokuvissa?
Ei sanoilla voi kuvailla tunnetta,
mitä mukanani joka paikkaa kannan.
En tahdo luovuttaa.
Joka aamu painajaisest kuvitelmaan salaa herään.
Kuvitelmaan jossa tunteet ei kuole koskaan, ei hävii tuuleen.
Mä kuiskaan hiljaa sun nimeäs, kun istun sängynlaidal huoneessa pimeäs.
Uusimmat blogimerkinnät
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2014 (2)
- ▶ 2013 (202)
- ▶ 2012 (411)
-
▼
2011 (1159)
- ▶ joulukuu 2011 (83)
- ▶ marraskuu 2011 (55)
- ▶ lokakuu 2011 (49)
- ▶ syyskuu 2011 (38)
- ▶ elokuu 2011 (68)
- ▶ heinäkuu 2011 (105)
- ▶ kesäkuu 2011 (131)
- ▶ toukokuu 2011 (149)
- ▶ huhtikuu 2011 (95)
- ▶ maaliskuu 2011 (121)
- ▶ helmikuu 2011 (126)
- ▶ tammikuu 2011 (139)
- ▶ 2010 (1333)
- ▶ 2009 (5)