Silmissäs vain on kylmät kyyneleet,
Näen sun syväjäätyneen,
Ei tunto palaa,
Pääsen uniis salaa ja katoan jälleen.
Takavasemmalla tunnet sen, Olit joskus oikea ihminen.
Jää vain kylmät kyyneleet.
Silmissäs vain on kylmät kyyneleet,
Poskilles tiivistyneet,
Ei niissä suolaa ole, ei ne kirvele, ei ne vapaasti juokse.
Sä laitat kahvin tippumaan, vaikka näet tavaroitani pakkaan.
On mulla kuumat kyyneleet.
Jos asut kylässä, jossa säälittävät, kateelliset ja tiukkapipoiset ihmiset juoruilevat, puhuvat paskaa, höpöttävät lämpimikseen, liioittelevat asioita, puuttuvat toisten elämään ja yrittävät vaikeuttaa tai pilata ne, ja jos olet yksi niistä joita se ei hetkauta oikeastaan vitunkaan vertaa, niin lisää tämä statukseesi ja ole jatkossaki ylpeä siitä, että uskallat olla oma ittes.
Mietin mitä olis jos oltais vielä yhdessä
Haluun sut takas mutten ymmärrä
Mitä silloin joskus tehtiin en vaan ymmärrä
Kaikki muistot painaa mun sydäntä
Kelaan taas asioita jotka hyvin ymmärrän
Mietin mikset oo enää vieressä
Kaikki asiat painaa mun sydäntä
Muistan sun kasvot mutten sydäntä
Mietin taas kerran mikä on mussa vikana
Miks kaikki painaa mun harteilla
Kaikki asiat oli helppoi joskus nyt vaan
Haen tästä lohtuu
Kuka vois auttaa kuka pelastaa
Kun en saa enää yölläkään unta
Kaikki asiat vaan painaa liikaa
Haluun sut takas
Kai vielä rakas
Sinä yönä joulukuun, kun satoi ensilunta
Pauhun myrskyn kuulin niin kaukaisen
Tänä yönä joulukuun, nään samaa unta uudelleen
Sataa lunta hiljalleen
Miten voisin korvata kaikki virheeni
Kaikist niistä ajoista pyydän anteeksi
En vaan pysty sanoon kuinka rakastan
Kaikki ei vaa ollu silloin helppoa
Turha kai selitellä yhtään enempää
Tiedät kyllä kaiken
Ja vielä ymmärrän etten kyllä saa anteeks
Muttei tarvikkaan
Nyt on vaan pakko lähtee polkemaan
Jea, yläaste jotain vuonna kaks tuhat.
Takapulpetis luokkaa hassutan.
Kuolen naurun taas,
mut yks jota en voi vastustaa.
Istuu mun edessä farkuissa,
mun silmät sen takataskuissa.
Ne laskee laskuja,
mun mieles on jotain aivan muuta.
Lähellä mut kaukana,
ainoa jota en saa nauramaan. Rakkaus ei oo samettii,
se on tunteit, tuskaa ja lunta tupaan.
Miten kävikään, miten kävikään?
Matkaan mutkia mahtuu,
jokainen loppu oli joskus alku. Mä en saanu sua koskaan kiinni,
sä juoksit karkuun.