IRC-Galleria

Miksi minut tänään valtasi sellainen tyhjyys, joka vei kaiken muttei silti jättänyt tilaa millekään sisälläni? säikähdin aivan. Tuntuu kuin olisin täyteen puhallettu rantapallo-täynnä ilmaa mutta tyhjää täynnä. En osaa selittää tunteitani paremmin.Olen aina huono sillä saralla. En tiedä miksi,mutta vihaan näitä päiviä kun vain asetun lattialle makaamaan (sekin aivan pölyn peitossa),suljen silmäni tai tuijotan tyhjänä kattoon melankolista musiikkia kuunnellen. Pelkään ja toisaalta toivon siinä maatessani,etten enää koskaan jaksaisi nousta ylös,etten löytäisi itsestäni enää siihen tarvittavia voimia.Voi miten suunnaton helpotus olisikaan jos ei tarvitsisikaan nousta! saisi vain jäädä makaamaan paikoilleen,maailma jatkaisi kulkuaan niinkuin aina ennenkin tähän päivään asti ja tästä eteenpäin ja ihmiset ympärilläni eläisivät,mutta minä vain makaisin ja olisin täysin tietämätön kaikesta ympärilläni tapahtuvasta.Olisin aivan tyhjä ja yksin tyhjyydessä.Löytäisin kotini tämän maailman ulkopuolelta. Mutta taas minä nousin sieltä lattialta,en tiedä siitä vahvemmasta,mutta nousin kuitenkin.On se kumma miten se voima aina kuitenkin löytyy jostain syvältä.
Mutta nyt-nukkumaan:)