IRC-Galleria

Eräät ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa: ne päästävät auringon valon maan pinnalle, mutta estävät osaa lämmöksi muuttuneesta säteilystä karkaamasta takaisin avaruuteen. Näiden kasvihuonekaasujen aiheuttama kasvihuoneilmiö pitää planeettamme elämälle suotuisana: ilman sitä keskilämpötila maapallolla olisi -18°C eli 33°C nykyistä kylmempi.

Ihmiskunta tuottaa valtavia määriä kasvihuonekaasuja, jotka voimistavat luonnollista kasvihuoneilmiötä. Sen seurauksena ilmasto muuttuu.

Tärkeimpiä ihmisen tuottamia kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Kasvihuonekaasuja on ilmakehässä nyt enemmän kuin koskaan viime 650 000 vuoden aikana. Vuosina 1970–2004 maailman kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet 70 % ja hiilidioksidipäästöt 80 % esiteolliseen aikaan verrattuna.

Merkittävin päästöjen lähde on fossiilisten polttoaineiden eli hiilen, öljyn ja maakaasun käyttäminen energiantuotannossa ja liikenteessä. Kasvihuonekaasuja syntyy myös mm. maataloudessa, teollisuuden prosesseissa, kaatopaikoilla ja metsäpaloissa.

Maapallon keskilämpötila on noussut sadan viime vuoden aikana 0,74°C, ja lämpenemisnopeus on lähes kaksinkertaistunut. Euroopan keskilämpötila on noussut jo melkein yhden celsiusasteen. Pohjoisella pallonpuoliskolla on eletty 1950-luvulta lähtien 1 300 viime vuoden lämpimintä ajanjaksoa. Tunnetun lämpöhistorian 12 kuumimmasta vuodesta 11 osuu vuosille 1995–2006.

Ilmastonmuutosta tapahtuu myös ihmisestä riippumattomista syistä. Auringon säteilymuutosten arvioidaan lämmittäneen ilmastoa vuodesta 1750 lähtien kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin ihmistoimien.
Ilmastotutkimukseen liittyy edelleen monia epävarmuustekijöitä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset myös vaihtelevat alueittain. Tästä huolimatta ilmiön kokonaisvaikutuksen arvioidaan olevan selkeän kielteinen.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC arvioi uusimmassa raportissaan vuonna 2007, että keskilämpötila nousee tällä vuosisadalla 1,1–6,4°C. Koska ilmasto on hidas järjestelmä, nykyään tuotettavien päästöjen aiheuttama lämpeneminen jatkuu vielä vuosisatojen ajan. Jos lämpötila nousee tämän vuosisadan loppuun mennessä 3,5°C, lisäys vakiintunee lopullisesti lähes 9°C:n tasolle vasta vuosisatoja myöhemmin. Vertailun vuoksi Suomen ilmasto oli edellisen jääkauden huipun aikana 20 000 vuotta sitten 9°C nykyistä kylmempi. Tuolloin Suomi oli peittynyt kahden kilometrin paksuiseen mannerjäähän.

Ilmastonmuutoksen arvioidaan muun muassa:

* nostavan merenpintaa hukuttaen saarivaltioita ja alavia rannikkoseutuja
* pienentävän luonnon monimuotoisuutta
* heikentävän satoja monilla alueilla
* lisäävän tai voimistavan äärimmäisiä sääilmiöitä kuten tulvia, kuivuuskausia ja pyörremyrskyjä
* laajentavan malarian kaltaisten trooppisten tautien levinneisyyttä.

Jo 1,5ºC:n nousu vuoteen 2080 mennessä voi altistaa nälälle 50 miljoonaa, malarialle 200 miljoonaa ja vesipulalle 2 miljardia ihmistä. Ensimmäisenä tulilinjalla ovat maailman köyhimmät, jotka joutuvat muutenkin taistelemaan päivittäisen toimeentulonsa puolesta.

Ilmastonmuutoksen arvaamattomuutta kuvaavat hyvin ennusteet sen vaikutuksista Suomessa. Täällä ilmastonmuutos merkitsee todennäköisesti keskilämpötilojen kohoamista. Lämpeneminen pidentää satokautta ja vähentää lämmityksen energiantarvetta, mutta myös lisää tuhohyönteisten levinneisyyttä ja koettelee metsien sietokykyä. Toisaalta ilmiö saattaa heikentää pohjoiseen lämpöä tuovaa Golf-virtaa, mikä voisi jopa kylmentää maamme ilmastoa.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on arvioinut, että ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää päästöjen leikkaamista maailmanlaajuisesti yli 60 prosentilla. Eniten päästöjä tuottavat vauraat teollisuusmaat, mutta päästöt ovat kasvaneet merkittäviin mittoihin myös monissa kehittyvissä maissa kuten Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. Suomen vuosittainen päästötaso on noin 12 tonnia hiilidioksidia vuodessa henkilöä kohti.

Hiilidioksidi on merkittävin ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista: sen osuus ilmastonmuutoksesta on noin 60 %. Hiilidioksidista puolestaan kolme neljäsosaa tulee energiantuotannosta ja liikenteestä ja runsas viidennes metsien hävittämisestä.

Päästöjä voidaan vähentää muun muassa:

* tehostamalla energiankäyttöä
* siirtämällä energiantuotannon painopistettä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin
* vähentämällä liikennetarvetta esimerkiksi etätyöllä ja tehokkaalla kaupunkisuunnittelulla
* korvaamalla auto- ja lentoliikennettä joukko- ja kevyellä liikenteellä
* siirtymällä tehomaataloudesta luonnonmukaiseen viljelyyn
* kompostoimalla maatuvat jätteet

Teksti: http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/lyhyesti.html

Ja tämänhän kaikki tiesi jo. Kuitenki toivon että te kaikki kävisitte allekirjoittamassa ilmastovetoomuksen vattenfall:in (www.vattenfall.fi) sivuilla, tai jossain muualla. Ja voisitte miettiä mitä voisitte tehdä ympäristöystävällisemmin. Ei vai yksin, vaan myös perheen ja ystävien kanssa. Kaikki me vaikutamme. Jos me nyt alamme toimia, voimme vielä ainakin lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Miettikää kaikkia niitä ihmisiä, jotka joutuvat muuttamaan uuteen maahan ja uuteen kulttuuriin, vain koska te ette jaksa välittää. Tai kaikkia niitä eläimiä, jotka kuolevat koska niillä ei ole enää paikkaa missä elää, kun sademetsät hakataan ja jäätiköt sulavat. Tai ajatelkaa itseänne sitten kun olette tulleet lomamatkalta kotiin ja saaneet malarian ja kuolette siihen. No niin, ei tuo ehkä ihan noin mene, mutta suunnilleen ainakin.

Ilmastonmuutoksesta kertoo mm. sivut: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmastonmuutos , http://www.ilmastonmuutos.com/ , http://www.wwf.fi/ymparisto/ilmastonmuutos/ (wwf:n sivuilla on tietoa monesta muustakin ympäristöön liittyvästä asiasta) , http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/ , http://www.ilmastonmuutosjakehitys.fi/Public/default.aspx? ja googlettamalla löytyy lisääkin sivuja varmasti

Together we can make this work, we'll make this place a better world