Kuten yleensä, viikon vaihtuessa en saa unta. Kaiken lisäksi oksetti. (Toivottavasti en saanut vatsatautia Oulusta.) Kuu oli kasvamassa ja oli aivan karsean valoisaa. Lisäksi mietin huomista. Silloin täyttäisin 18.
Herään ja (vieläkin) on valoisaa. Menen alas tekemään kaurapuuroa itselleni. Laitan kardemummaa sekaan synttäreiden kunniaksi. Äiti säikäyttää ja onnittelee mua.
Olen nyt täysi-ikäinen, mutta olo ei tunnu aikuiselta. Tunnen oloni naiseksi, mutta en ole valmis. (Kukaan meistä ei ole valmis.) Voi taivas. Vieläkin oksettaa, mutta en ole vielä heittänyt laattaa. Toivottavasti aamiainen ei tee come-backia matikantunnilla.