jotta voisi unohtaa.
Päänsä täyttää,
jotta kivun voisi hetkeksi jättää.
Hiljainen ja sanaton,
on tyttö tuo nykyään.
Poika riehuu edelleen,
tietämättä mitä tytöllensä tekee.
Silti sydämmessään,
tuo tyttö edelleen toivoo onnea,
vaikka haaveeksi sen pojan kohdalla ehkä jää.
Edelleen juomaansa kaataa,
ja yrittää unohtaa.
Muistikuvat silti vain jää,
ja kyyneleissä ne heijastuu.
Ympärillä istuvat ihmiset,
vain katsovat tuota tyttöä,
joka pojan takia jälleen itkee,
ja murheitansa kantaa.