nik nik nikkaroin. muka. olevinani. perkeleen perkele. sniisnööslööjtti vois tulla, sais pieniä juttuja. tilasin sen monta viikkoa sitte perkele! mulla on iso krusifiksi kaulassa. tunnen itteni munkiksi. mietin viime yönä miten nyyjoorkkilaiset suhtautuis jos yrittäisin kuljettaa valtavan miekan sinne. tai sieltä pois. tummaa petsiä pitäs ostaa jostain kohta, koskahan mie voisin sen tehä ja en edes muista paljon se maksaa. pitäskö miun hankkia aseenkantolupa ja alkaa niitä perkelee hirviä mettästään. en mie voi laskea sen varaan että sitte ko isi kuolee on joku muu joka hankkii mulle hirvenlihaa ;_;
paitsi ehkä aakku.
en mie voi laskea sen varaan että joskus on tai ei mitään sittenkään
mutta... mutta...aivan ko mie osaisin yhtään sen paremmin! miul on appelsiinin kokoset munat perkele. pitäkää hyvänänne, mien jaksa oottaa. eikä ens kertaa tule. todennäkösesti. tai sitte ens kerralla mie vain... tärisen peiton alla piilossa ja toivon että koko maailma unohtaa minun olemassaolon. niin. helvetti en mie osaa yhtään, en yhtään jumalauta, ehkä koko paska oli niin paska että siitä ei paskaakaan tajunnu tai sitte kaikki oli niin paskaa että pää täytty paskalla. mie sekoan taas, huomaako sen? luulis senthän.
mutta onneksi mioon suurin piirtein tottunu olemaan näin. ei kai tässä sitte muu auta. jos ei osaa olla. eikä ajatella. eikä tehä. niin sitte on näin. parempi näin. eikö? älä epäile, ole hiljaa, kyseenalaistaks miun sanat?! kyllä mie tiiän että mie huijaan, yritän huijata ainaki, no hyvä on sitte. vielä kymmenen vuotta. tai viis. katotaan sitte jos... jos asiasta tulee ajankohtasempi. voi helevetti mitä mie selitän. i got carried away. again. fuck this.