IRC-Galleria

Näin kymppikioskilla heti aamutuimaan rekkalesboa joka oli nimeltään paavo. Samapa tuo.
Samainen lesbo on ollut mukana koko viikonlopun. Perjantaina Garagessa ja sitten lauantaina gigglingissä. Aika rento tyyppi.

Mutta eniveis. Tuolla nyt ei ollut mitään väliä minkään kanssa eikä se liity tähän mahtavaan päivään juuri mitenkään. Aamulla katoin futista ja olin rapulassa. Onneksi kävin ostamassa hyvää päivää ja sain päivän käyntiin. Oikeastaan ei voi puhua enää aamusta kun heräsin neljältä. Olin kuulemma kuorsannut ihan vitusti. Sattuuhan sitä. Eniten meikää silti vituttaa jos meikän kuorsaus häiritsee jotaki, niin miksi siihen ei voi puuttua?

Mutta joo. Vieläkään en ole siinä mahtavassa päivässä menossa. Arvasin silti yhdessä ohjelmassa että mikä hedelmä kelluu. Banaanihan se oli. Ohjelma oli silti paska. Siinä oli myös joku äijä joka käveli kengillä jotka oli tehty kananmunista. Vittujee. Paskoja ohjelmia. Krapulassa meni.

Mutta niin. Olin tänään treeneissä. Pelkkä tuiraan kävely sai aikaan sydämentykytystä ja lähes kuolemisen. En välittänyt menin treeneihin silti. Ja kyllä kannatti.

Väännettiin kunnon oldschooli meininkiä. Retuutettiin takeista ja lopsittiin nokkaan. Meikän sensei
todisti jonkun pointin epäilijöille ja pisti meikät pakettiin. Otti takista ja hiasta kiinni ja nakkeli pitkin tatamia (painimolski kai se ennemmin oli) siinä kun koitin sitten pyrkiä ylös niin se potki meikää snägäripotkuilla päähän ja lopsi turpaan. Kun sitten viimein pääsin polvilleen niin tuli polvesta ohimoon. Olin kahvilla jonku pari minuuttia. Oli semmoinen olo ettei tiennyt onko kala vai kolibri. Lievästi sanottuna sekava olo.

Edellisen skenaarion jälkeen aloitettiin harjoittelu. Eräs keltavöinen sankari tinttas meikältä ilmat pihalle. Se oli mahtava fiilis ja hieno lyönti. Meikä arvosti vaikka putosinkin kenttään ja jäin sinne keräilemään pariksi minuutiksi. Armoa ei kysytty eikä annettu. Kyllä meikä tosin pääsi antaan samalla mitalla kun jossain demonstraatiossa väänsin kaverin siltaan ja jakelin pohjoista ja etelää kentässä Tex Willerin malliin. Nyrkkipeijaiset.

Harjoitusten jälkeen tulin kämpille enkä päässyt edes suihkuun asti. Jalat ihan vitun kipeät samoin selkä ja kyljet. Pää nyt on sekaisin niinku haminan kaupunni vaan siitä ei tarvi varmaan sen enempää mainostaa. Tupe katto vaimonsa kanssa kämpillä Lord of the ringsiä. Liityin sitten seuraan. Tupen piti peitellä vaimo jonka jälkeen päästiin pelaamaan Dawn of Waria.

Örkit rules. Pistettiin Keisarin kätyrit huolella pakettiin. Da boyz oli talossa ja murkula murskasi. Sota on somaa ja veri kaunista. Mitään yllättävää ei sattunut ja vietiin peli ihan suvereenisti. Tupen kanssa oli taktiikat kunnossa ja tuloksetkin näkyivät. Vittu. Huomenna Mira menee aamulla töihin niin voidaan pelata vaikka koko päivä.

Tänään oli mahtava päivä elää. Nyt vois kuunnella biisejä. Se on muuten hyvä se Finley Quayen - Dice. Sopi siihen yhteen OCn kohtaukseen niinku isä äitiin.

Sama ku äsken.

Sama kun ylhäällä. Ootan olutta. Vittu että kestää kauaa. Saatana tässä ehtii selviämään välissä. Huomenna karate. Job well done. Uhkasin käydä lopsiin ninjoja turpaan treeneissä. Että näin.

TUli ihan yllättäen. Semmonen olo että pitää pala nakata aina ku päätä vaan kääntää. Tupe lupas tulla meikän kanssa pelaamaan dowia vaan vittu siitäkään kuulunu. Yks lortto koko äijä. Mahtava mies silti.

Tuntuu siltä että vois vetäytyä kuolemaan.

jep. Oli tultua oltua eilen humalassa, suomeksi kännissä.

Ei oo vielä krapula johtuu varmaan siitä että oon vieläki vähän nosteessa. Samapa tuo ja mikäpä siinä.

Eilisestä on hankala kirjoittaa tiivistelmää kun on pieniä muistikatkoksia siellä välillä. Sen kuitenkin muistan että mentiin akin ja lentäjän kanssa aluksi gigglingiin josta tuli sitten lähtö garageen eräästä syystä :) Siirtymävaiheessa näin mestaria joka koitti saada meikät niiden kanssa juomaan. Keskusteltiin välilihanpullistumasta ja muusta. Garageen päästyäni piti sopeutua ja ostin olutta.

En muista missä vaiheessa se armoton känni sitten iski mutta tuskinpa sillä on etes mitään väliä. Tyttö lauloi karaokeja ja haistatteli mikrofooniin. Siitä on videota muistona ettei voi väittää etteikö niin olisi tapahtunut. Tanssikoreografioista plussaa sekä humalaisesta lauluäänestä. Edellisen videon lisäksi meikällä oli puhelimessa joku heinäpään madonnan oma tilannekatsaus. Siinä tehtiin selväksi pääasiat sekä esiteltiin henkilöt. Sekin on tallessa tulevaisuutta varten.

Lähdettiin sitten baarista pilkun jälkeen ja koitettiin metsästää taxia. Soitin jostain syystä sodankylän taksille ja pyysin hakemaan meikät keskustasta ja viemään tuiraan. Yhdistivät sitten oikeaan numeroon. Taksia ei kuulunut mutta onneksi nasse oli valppaana.

Muuta en nyt tähän hätään muista :D

sama ku ylhäällä.

Päiväkirja. Kirjoittaja on päissään tai ainakin lievässä humalatilassa. Meikän penkillä istuu kummisetä ja joku helikopterilentäjä. Molemmat juo olutta. Näitä on mukava lukea aamulla kun ei voi mitenkää päästä sisälle omaan humalaiseen ajatusmaailmaan. Rules.

Mutta joo. Action kännit.

Meikä arvostaa cocacola zeroa syystä: siinä on yhtä vähän sokeria kuin meikällä aamuja.
"heh"

vittujen kevät. Tältä se reservinaurinko sitten tuntuu jos tätä voi siksi nyt kutsua. Ulkona sataa vettä ja muutenkin vitun liukasta ja masentavaa. Sydämeni jäi sodankylään. Eikai tässä auta kun juoda suruun.

TJ Hongeli sanoi että meikällä on hyvä sotapäiväkirja. vittu kaikkiko tätä käy lueksimassa. Mutta toisaalta minähän se tänne sitä sanaista arkkuani availen. Ei muuta tähän väliin. Juon olutta.

Niin. Aamulla sain kuulla lääkäriltä että sodat on tilapäisesti sodittu. Päättivät lähettää meikät kotiin. En osannut odottaa koko hommaa niin tuli tyhjä olo.

Ei tarvinnut jäädä osastolle vaan pääsin yksikköön, ns. Hyvästelemään aseveljiä. Kova paikka jopa kokeneelle viikatemiehelle.

Tässä ajassa on kuitenkin ehtinyt solmia monenlaisia ystävyyssuhteita joista osa kestää vanhoille päiville asti (osasto doomi). Paljon on tullut koettua. Niin paskoja hommia kuin helmiä keissejä.

Tuntuu oudolta sanoa, mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan. Kuten unelmien varusmiehen palvelus. Te sodankylän juoksuhautojen sankarit jotka luette tätä, niin muistakaa: Älkää huoliko, sillä minä olen teidän kanssanne kaikki aamut, aina varusmiespalveluksenne loppuun saakka. Ilmoitti korpraali Vahera AE

Tänään sujui päivä rattoisasti. Heräsin siihen kun kääpiö tuli huppu päässä huutamaan meikälle jotain. Hetken tarkkailtuani huomasin että se olikin artturi kauluri silmillä. Onneksi meikällä ei oo koskaan ketään naisia kylässä (johtuu siitä että olen outo en ruma) kun ne saattais vähän säikähtää tuollaisia tilanteita. Meikälle ne on ihan tuttua kauraa.

Heräämisen jälkeen piti pistää heti vaatteet päälle kun oli kuulemma kiire. Yleensä herättyäni pyörin vähintään 3h bokserit jalassa. Pukeuduttuani join sumpit ja näppäilin konetta. Jälki fiilistelin vielä eilisiä biisejä ja katoin franklin vs silvan. Franklin sai ihan vitusti polvea. Rules. Mutta takaisin aiheeseen. Näppäiltyäni lähdettiin bussiasemalle ja kohti pohjoista.

Matkahuollon myyjä myi meikälle jostain syystä lastenlipun. En ymmärrä vihjeitä. Bussimatka alkoi silti ihan hyvin kunnes ennen pudasjärveä kyytiin tuli joku juoppo joka sitten päätti tulla meikän seuraksi. Kuuntelin sitten sen juttuja koko matkan ja pyyhin sylkeä naamalta välillä. Mahtava mies tuntui olevan.

Siitä sitten erottuani rovaniemen bussiasemalla meikän seuraan lyöttäytyi toinen vanhan koulukunnan kaurahattujuoppo. Puhuttiin sen kanssa tunti mm. Iskelmistä ja säästä. Se pyysi meikää sen kanssa laulaan karaokea mutta aikataulu ei antanut myöten. Mahtava mies.

Nyt pääsin sodankylään ja tulin suoraan osastolle. Ylihuomenna takas lomille. Rules. Päässä soi pienen merenneidon kiss the girl. Voisin suudella. Loppu.

Joo meikä on .. Voi helvetti..

Ei mitään. Aloitan alusta.
Kävin tänään siellä erikoislekurilla (niiden vesien tunnetuin kalamies. lääketieteen macgyveri siis)

Eniveis. Ensimmäisenä se haukkui rovaniemen lääkärit. Olivat tulkinneet ne kuvat väärin ja katsoneet että meikän pullistautumat ja prolapsiskset ja jotku helvetit oli ihan väärässä välissä kuin ne siis oikeasti oli. Onneksi eivat leikanneet siellä niiden tulkintojen perusteella.

Sitten se haukku meikät ihan lyttyyn kun oon kuulemma munaton ja avuton kun en oo itse huutanut ja reuhannut tarpeeksi saadakseni sitä hoitoa. Muita se ei haukkunut.

Valittelin tohtorille että meikän lääkitys on aika kova ja tuntuu että ois kokoajan ihan hirveässä rapulassa kun vetää suut makeaksi niillä niiden myrkyillä. Se sanoi että "jahas" hieroi hetken partaa ja pisti meikälle vielä lisää lääkkeitä. Jotaki relaksantteja. Meikä on taas pihalla niinku lumiukko. Äsken makoilin tuossa sängyssä ja tuntu siltä kuin täällä huoneessKa ois tuullut. Siitä ei sen enempää.

Kävin äitin kanssa treffeillä lääkärin jälkeen. Ihan vaan sen kunniaksi kun pääsin johonki leikkausjonoon ja kun ei tarvinnut lähteä takas kassulle ihan hetkeen.

Seuraava käsiteltävä aihe:

Rupesin tuossa automatkan aikana miettimään että onko meikän seuraavaksi kuvailema vaiva ihan yleinen vai voiko meikälle tehdä diagnoosin : paska jätkä.

Nimittäin aina kun meikä kiinnostuu jostain ihmisestä niin meikä ei osaa enää puhua sille kyseiselle ihmiselle mitään järkevää. Ainoat sanat mitä tulee on jotaki "kato kenkä / meikällä on paljon mp3sia" -tasoa. Meikä pitää itseä kuitenki supliikkimiehenä ja oon ollu monesti tuommosissa ns. sosiaalisissa pattitilanteissa ja sielläki on läppä lentänyt. Mutta oikeasti. Silloin kun pitäis keksiä jotain fiksua ja filmaattista sanottavaa niin alkaa päässä bugittaan ja henkinen ikä laskee siitä 15v jonnekki 6v tasolle. Perseestä saatana.

Nyt vois pistää suut makeaksi.