Pohdinpa tässä vain.. pitäiskö kuitenkin alkaa kirjoittelee tänne jotain? Vuoden tauon jälkeen..
Tällähetkellä mielessä on vain:
Kuolema ei ole yhtään mitään...
olen vain liukunut toiseen huoneeseen.
Minä olen minä ja sinä olet sinä.
Se, mitä merkitsimme toisillemme, on yhä olemassa.
Kutsu minua tutulla nimelläni,
puhu minulle kuten ennenkin.
Älä vaihda sävyä, älä pakottaudu juhlavaan suruun.
Naura niin kuin me aina nauroimme omille yhteisille jutuillemme.
- Canon Henry Scott Holland