IRC-Galleria

Lainaus nimimerkiltä Turjalainen:

''LISSABONIN SOPIMUS ON EU:N PERUSTUSLAKI, joka saa aikaan seuraavaa:

1. Juridisesti nykyinen Euroopan Unioni-niminen valtioliitto lakkaa olemasta, ja perustetaan uusi samanniminen liittovaltio. Nykyisen EU:n elimet, Euroopan Neuvosto (ministerineuvosto), Komissio ja Parlamentti muuttuvat uuden liittovaltion elimiksi.

1.1. Uudessa Liittovaltiossa ylin toimeenpanovalta on Euroopan Komissiolla. Komissio toimii käytännössä EU:n hallituksena, ja sen puheenjohtajasta tulee EU:n presidentti. Komission valitsee Euroopan Ministerineuvosto (Jäsenmaiden pääministerien kokous) enemmistöpäätöksellä, mikä merkitsee sitä, että kolme suurinta jäsenmaata voivat sanella komission kokoonpanon.

1.1.1. Jos esim. Britannia, Saksa ja Ranska plus yksi muu maa hyväksyvät komission kokoonpanon, niin muut eivät voi estää sen valintaa.

1.1.2. Euroopan Parlamentti voi vain nimellisesti hyväksyä tai hylätä Komission, pystymättä suuremmin vaikuttamaan sen kokoonpanoon. Näin ollen Parlamentti on vain kumileimasin.

1.1.3. Komission puheenjohtajan eli Euroopan Presidentin valitsee Euroopan Neuvosto, ei Parlamentti. Korkeinta valtaa pitävä henkilö valitaan siis ei-demokraattisesti, eikä EU-kansalaisilla ole asiaan juuri sananvaltaa.

1.2. Komissiolla ja/tai Euroopan Neuvostolla on oikeus säätää direktiivejä ilman Parlamentin hyväksyntää. Näillä on myös lakialoiteoikeus ja veto-oikeus Parlamentin päätöksiin, kun taas Parlamentilla ei ole veto-oikeutta Komission tai EN:n päätöksiin.

1.3. Euroopan Neuvoston ja Komission lakialoitteet laatii ja muotoilee komission ja EN:n nimeämät valiokunnat, jotka ovat salaisia, joiden työ on salaista, joiden jäsenten henkilöllisyys on salainen, eikä Parlamentilla ole mitään pääsyä näiden työryhmien työn seurantaan, ennenkuin esitykset ovat valmiit.

1.3.1. Parlamentille tuodaan nämä direktiivit vain hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. Jos parlamentti hylkää esityksen, Komissiolla ja/tai Euroopan Neuvostolla on valta hyväksyä ja saattaa ne lainvoimaiseksi ilman Parlamentin tukea.

1.4. Euroopan hallintorakenne on siis harvainvaltainen, autoritäärinen ja byrokraattinen, muistuttaen siten hyvin paljon entisen Neuvostoliiton hallintorakennetta. Komissio ja Euroopan Neuvosto ovat vain korvanneet Politbyroon ja Keskuskomitean.

1.5. Politbyroo.. öö..siis Euroopan Neuvosto (ministerien neuvosto) koostuu jäsenmaiden johtavista ministereistä. Näin ollen jäsenmaiden hallitusten jäsenistä tulee eräänlaisia senaattoreista, ja koska heillä on oikeus nimittää Komissio, myös todellinen ”parlamentti”, jossa suurten maiden ministereillä on enemmän valtaa, ja kolmen suurimman maan +yhden muun koalitiolla absoluuttinen enemmistövalta.

1.5.1. Kansallisvaltioissa kansa saa päättää, ketkä säätävät lait ja hallitsevat. EU:ssa kansa saa vain päättää, ketkä valitsevat ne, joilla todellisuudessa on valta säätää lait ja hallita. Demokratiasta ei siis voi puhua.


2. Lissabonin sopimus eli uusi perustuslaki on juridisesti ensisijainen kaikkiin kansallisiin lakeihin nähden (myös perustuslakeihin).

2.1. Tämä muuttaa Euroopan Unionin liittovaltioksi, jossa Euroopan Neuvostolla ja Komissiolla on ylin päätäntävalta kaikkiin Unionin asioihin, ohi ja yli kaikkien kansallisten lakien ja säädösten (Myös puolustus-, sosiaali-, kulttuuri-, ja koulutuspolitiikassa).

2.2. Tämä tarkoittaa sitä, että Matti Vanhanen tiivisti asian oikein viime lokakuussa toimittajan kysyessä häneltä, tuleeko uusi perustuslaki Suomen perustuslain rinnalle, vai sen yläpuolelle; "Ei, vaan sen tilalle".

2.3. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen yksittäisillä EU:n jäsenillä on päätäntävaltaa vain niihin omiin sisäisiin asioihinsa joissa a) EU: on tämän vallan sille mandaatilla myöntänyt, tai b) EU ei vielä käytä valtaansa.

2.3.1. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jossei Lissabonin sopimuksessa (tai muussa aiemmassa sopimuksissa, joiden validius Lissabonin sopimuksessa erikseen mainitaan) lue, että jollain jäsenmaalla on valtaa omiin sisäisiin asioihinsa, niin tätä valtaa ei ole.

2.3.2. Lissabonin sopimuksessa pääsääntöisesti vain poliisiasiat ovat jäsenmaiden omassa kontrollissa.

2.3.3. Jos jossain jäsenmaassa kansa haluaisi väkisellä erota liittovaltiosta, se ei onnistu, sillä Lissabonin sopimuksen mukaan EU:sta ei voi erota ilman EU:n suostumusta. Väkivaltainen eroaminen tulkittaisiin kansannousuksi ja/tai sisällissodaksi, jolloin Lissabonin sopimuksen vahvistama Euroopan Yhtenäisyysasiakirjan alaviite oikeuttaa Unionin virannomaiset käyttämään kovaa voimaa kansannousun tukahduttamiseksi. Tällöin myös kuolemantuomiot ovat laillisia.

2.4. Kansallisilla hallituksilla ja parlamenteilla on liittovaltion perustamisen jälkeen vähemmän valtaa omien maidensa sisäisiin asioihin kuin USA:n osavaltioilla. Käytännössä jäsenmaat muuttuvat pikemminkin lähes EU:n maakunniksi, joiden hallintojen tehtäväksi jää vain Komission ja Parlamentin asettamien säädösten ja lakien noudattaminen.


3. Liittovaltion myötä tulee yhteinen Euro-armeija, ja yhteinen ulko- ja puolustuspolitiikka. EU-armeija on nykyisten kriisinhallintajoukkojen pohjalle rakennettu palkka-armeija, ja kriisitilanteessa se edustaa Euroopan Unionin suvereenia väkivaltamonopolia koko EU:n alueella.

3.1. Kansalliset armeijat lakkautetaan ja/tai sulautetaan osaksi Euroarmeijaa. EU:sta tulee sotilaallinen suurvalta, ja käytännössä myös supervalta, sillä Ranskan ja Ison-Britannian ydinaseet siirtyvät sen hallintaan ja käskyvaltaan.''


Hail Fascism?