on, kyllä vaan. Pistää hymyks vaan kaikki just nyt.
Tänään kun olin kotia tulossa huomasin ovella että hitto avaimet on jääny himaan ja tietysti just sillon kuin niitä ei ole niin kukaan ei himassa kun muuten aina. Just niin mun tuuria että joo.
Eka olin ihan et voihan paska et mitäs mä nyt keksin kun en ketään kiinnikkään saanu mut sit päädyin siihen että joo, ei oo niin kamalaa. Menin istuskelemaan meijän partsille ja siinä sitten lahnailin tunnin vaan mietiskellen asioita, katellen sitä ihanan syksystä maisemaa ja kuunnellen musiikkia podilta odotellen että joku saapuis niiden avaimien kanssa.
Tuli vaan semmonen olo, että nyt mä oon tässä ja kaikki on hyvin, enkä mä tarvitse mitään muuta, mitään muuta ollakseni onnellinen. Ja niin, enhän mä, koska mä oon sitä jo, mutta on asioita joita haluis kuitenkin ollakseen vieläkin onnellisempi. On tosiaan, aina on jotain. Kun saa sen mitä haluaa, tulee tilalle jotain muuta mitä haluta. Mut tavallaan just ne haaveet pitää elossa ja antaa voimia yrittää, ku on jotain mihin pyrkiä tai ainakin jtn mistä unelmoida.
Ja päivä oli muuten ihana, kaikinpuolin.