IRC-Galleria

miten joistain ihmisistä jää semmonen aukko itteensä, miten päivästä toiseen se vaikuttaa elämään vaikka ei enää yhtään mitään oliskaan. Jätti sen typerän olon jota en osaa selittää, välillä se mitättömyyden tunne tai joku on tosi länsä, se mikä oli sillon joskus aina sen ihmisen kanssa, se täsmälleen sama. Pienetkin sanat, ne tuntuu edelleen ja asiat mitä ei tee. Outoa. OOn taas jossain kaukana. Mä vaan ihmettelen. Hölmöä, miks ihmeessä? Nytkin taas kyse niin kovin pienestä ja turhasta jutusta.

Vuos sitten, asiat oli vaan niin toisin. Nyt mä makaan tässä mun huoneen lattialla ja muistan sen kaiken niin hyvin, pieniä pieniä hetkiä ja sanoja. Musta olis vaan hiton hienoa että olis mahdollista deletoida jotkut ajatukset ja tapahtumat kokonaan pois, toisaalta mä haluan kuitenkin muistaa koska loppuenlopuks ilman sitä, mä en olis tässä näin kokonaisena, näin itseni. :)