IRC-Galleria

Mihin ihmeeseen mä näitä muureja ja kulissejani jatkuvasti tarvitsen? Mistä mä nä oon oikein repässy? Mitä mä näillä oikein koitan saavuttaa? Ei tää oo mua ollenkaan.
Ei mun tarvitse todistella kellekkään mitään. Voin olla vain minä, eikä kenelläkään ole oikeutta vaatia sen enempää.

Nykyään mä pelkään aivan liikaa, ihan typeriä asioita ja tilanteita ja piiloudun, käperryn itseeni, vaikka mä voisin vain rohkeasti näyttää millanen ihminen mä oikeasti olen. Turhauttaa vaan niin käsittämättömän paljon tää mun viimeaikanen oleminen, nössykäinen ja hissuttelu, istun vaan hiljaa kuin mikäkin hölmö vaikka olishan mulla sanottavaa. Olisi usein paljonkin, mutta mä oon jotenki kummasti jumittunut tähän "rooliini", enkä saa suutani avatuksi. Ja kun saan niin sitä tuntuu sanovan aina jotain pelleä tai turhaa, en saa ajatuksiani oikeanlaisiksi sanoiksi ja kuulostampahan siinä sitten idiootilta vaan.

En oo tänne näin enää niin ahkerasti kirjotellu, koska oon tässä ruvennu sinne blogiin sittenkin kotiutumaan, silti mulle tulee aina välillä semmonen olo että tekee jostain syystä mieli purkaa ajatuksia ihan hillittömästi tänne vaikka se tuntuukin aina ihan typerältä. Tää galtsun nykyään nimeltänsä blogi, ei tunnu niin luontevalta paikalta avautua kaikesta mahollisesta, mut ehkä just siks mä tästä tykkäänkin tai en tiä, mut oon vaan kirjottanu tänne jo niin pitkät ajat.

! P. S : oli muuten huba ilta, kivat tuparit jebejee. noi ajatukset ei liittyny tän illan fiiliksiin, ne nyt vaan putkahti mun päähän nyt kun kelailin tässä viime viikkojen fiiliksiä koulussa. Oikeestaan tänää tais olla pikemminkin aika päinvastaset tunnelmat, ehkä se just muistuttikin miten mun pitäis olla muutenkin.

ja vielä: musta on oikein kiva olla vähän nolo aina välillä