"että kaikki eläimet ovat uroksia? Totta se on. Ainakin satujen maailmassa.
Sadussa eläin ei ole koskaan naaras , ellei sille ole annettu naisellisia tunnusmerkkejä. Siksi äideillä on aina esiliina ja suloisilla tytöillä rusetti, kaulakoru ja pitkät silmäripset. Tyttö ei voi koskaan vain olla. Erityistuntomerkkejä on oltava, muuten kyseessä on uros. Tämä on vedenpitävä sääntö satumaailmassa.
Niin, miten se vaikuttaa pieneen tyttöön, joka saa alusta saakka oppia, että lähtökohtana on aina mies tai poika? Että possusta tai kanista tai ankasta ei tule naista tai tyttöä ennen kuin sille on annettu rusetti ja esiliina? No, tyttö oppii, ettei tyttöys ole jotain, mitä ihminen ON, vaan jotain, miksi ihminen TULEE. Vaaleanpunaisten vaatteiden, korujen, meikkien ja pitkien hiusten avulla. Ei ihmekkään, että nelivuotias vastustaa käytännöllisiä sinisiä lappuhaalareita. Että hän haluaa pukeutua mekkoon keskellä talvea ja pitää hiukset pitkinä, vaikka ohuet suortuvat ovat aina takussa."
-kajsa-