IRC-Galleria

Luento: Väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy Suomessa, 2.12.2015 Ari Evwaraye

Tuossa oli just luento väkivaltaisen extremismin ehkäisystä ja aattelin et siin on paljon kiinnostavii juttui:

-Suurin osa äärioikeiston väkivaltaisesta extremismistä spontaaneja väkivallan tekoja. Vain 1/3 teossa rasistinen motiivi. Lasketaan mukaan silti, jos väkivallan tekijä edustaa teon aikana selvästi liikettä. Esimerkiksi jos liivijengiläinen hakkaa jonkun baarissa, niin hän luo jengille hyödyllistä vaarallista mainetta.

-Yhteiskunnan polarisoituminen luo pohjaa väkivaltaiselle extremismille. Salaliittoteoreetikoiden määrä on kasvanut. Ihmiset ankkuroituvat omaan maailmankuvaansa ja päätyvät väkivallan tekoihin kun kokevat, että tilanne on mennyt niin pahaksi, että on pakko toimia.

-Suurimman terrorismin uhan muodostaa ääriuskonnollinen liikehdintä. Ei haluta puhua enää jihadismista, koska ei haluta legitimoida henkilön käsitystä itsestään jumalan soturina. Suomessa ongelmana uhka muodostuu lähinnä yksittäisistä toimijoista. Merkittävä kysymys uskonnollisen extremismin ehkäisyssä on se, miten hyvin pakolaiset integroituvat, etteivät jää alttiiksi väkivaltaiselle viestinnälle/propagandalle.

-Suomesta löytyy kymmeniä tuhansia koulusurmaajan profiiliin sopivia henkilöitä, mutta vain harva päätyy väkivallan tekoihin. Moniongelmaisuus ei olekkaan riittävä extremismin selittäjä.

-Kriminologisen tutkimuksen mukaan kiinni jäämisen todennäköisyydellä ja rangaistusten kovuudella ei juuri ole vaikutusta rikollisuuden ehkäisyssä.

-Erään salaliittoteorian mukaan ISIS olisi lähettänyt runsaasti soluttautujia pakolaisten mukana. Vaikka voi osittain olla totta, niin ISIS käy laajamittaista maasotaa, joten sillä ei ole resursseja lähettää sadoittain joukkoja muualle.

-Suurin tekijä extremismin ehkäisyssä on yhteiskunnalliset olot kuten hyvinvoinnin jakautuminen. Toki myös poliisin toimintavalmiudet ovat viime kädessä tärkeä asia. Näiden väliin jäävä alue on kuitenkin saanut kaikkein vähäisintä huomiota. Siihen riskialueilla toimiva ennaltaehkäisy, jonka ideana on puuttua tilanteisiin, jossa henkilö on lipumassa väkivaltaiseen extremismiin.

-Extremismin ehkäisyssä ei pyritä muokkaamaan yksilön ajattelua. Havainnot ovat osoittaneet, että henkilön maailmankuva voi olla hyvinkin radikaali, mutta hän ei silti päädy väkivallan tekoihin. Tavoitteena onkin ehkäistä väkivaltaan siirtyminen tai palauttaa henkilö väkivallattoman alueelle. Ei siis pyritä deradikalisointiin vaan disengagementtiin. Radikaalien ajatusten ilmaisu voi jopa vähentää väkivaltaista extremismiä. Äärioikeistolainen extremismi on vähentynyt siellä missä populistiset maahanmuuttovastaiset puolueet ovat vahvistuneet.

-Jihadisti-terroristin tiedot uskonnosta voivat olla varsin heikot, vaikka hän perustelisi tekojaan uskolla.

-Äärivasemmistolainen extremismi sijoittuu pääasiassa mielenosoituksiin, joissa pyritään provosoimaan poliisi väkivaltaiseen konfliktiin. Pyritään ikään kuin luomaan tarinaa siitä, miten poliisi hyökkää laillista mielenosoitusta vastaan.

-Suomessa uusi äärioikeisto tai islamofobinen extremismi ei ole juuri kasvanut. Sen sijaan vanha äärioikeisto (uus/vanha natsismi) on vahvistunut. Väkivaltainen antifasismi on hieman lisääntynyt. Väkivaltainen oikeisto ja vasemmisto provosoikin toisiaan.

-Oikean tiedon esille tuonti on tärkeää, sillä tietotyhjiö täyttyy kyllä jollain. Tiedon pimittäminen koetaan nykyään lähinnä epäilyttävänä.

-Vihapuheen määrä vaikuttaa kyllä turvallisuuden tunteeseen, mutta sillä ei ole havaittu radikalisoitumista lisäävää vaikutusta.

-On hyvä pyrkiä käymään kynällä asioihin käsiksi.