IRC-Galleria

Väsyttää. Sormet haisee tiskille ja rasvalle ja vanhalle jauhelihakastikkeelle, joka oli kyllä jannen tekemänä aika hyvää.
Hieman humalluttaa yksi tuoremehu + STARK, joku ihmeellinen 70 % Prahasta ostettu "Original Czech Revolution Spirit". Ei tarpeeksi että olis kivaa.
Jääkaapissa on kaikkea vanhaa joka ei kelpaa ruuaksi. Lisäksi kananmunia, ruisleipää ja possunleikettä. Ehkä niistä sais väännettyä jotain safkaa. Uskomatonta miten vaikeaa on joskus kävellä muutama kymmenen metriä kauppaan. Lieneekö edes auki sunnuntaina....

Vastapäätä on R-kioski, saishan sieltä varmaan roiskeläppiä ja nakkeja. Nakit on hyvejä kylmänäkin. Varsinkin jos puree ensin pinnan pois että se oozaa nakkihajujaan ja rasvojaan sormiin ja sitten voi syödä loputkin.

Miten voi olla aina näin helvetinmoinen sotku? Telkkarista tulee vaan jotain Perheen kalleudet... vai mikä se nyt onkaan. Se ja muut älyvapaat jenkki-sitcomit haukotuttaa. Mutta mitä muuta sunnuntailla on tv-maksun maksajalle tarjottavaa. Simpsonit puolelta, sitä odotellessa. Ja Secret of NIMH youtubesta, olkoon laitonta, perkele.

Pitäis siivota, pitäis opetella kasveja latinaksi, pitäis ulkoilla ja hankkia kaunis perse kuntopyörällä. Lisäksi pitäis pestä hampaat ja pukeutua, onhan kello on yli kaksi.

Paskan marjat, sunnuntait on ämpyilyvapaata aikaa. Venähtikö kotisi liian isoksi, ei.

Havukoski on harmaa, lupasivat kevään lämpimimmän viikonlopun, ajeltiin eilen jannen kanssa turkuun odottaen kaunista ja aurinkoista päivää. Paskan marjat, harmaata edelleen. Yöllä oli kovasti sumua kun ajoin sieltä takaisin kotiin, vettä satoi ja tiellä oli rekkoja, pitkiä ei voinut käyttää kun niin paljon vastaantulijoita ja "kokenutta" autokuskia jopa hieman pelotti (mua).

Tää haju käsissä on ihan kamala, en käytä tiskatessa hanskoja ja joskus tuntuu että kädet pitää pestä viidesti tuhdilla saippualla ennenku uskaltaa ottaa sormilla voilepää edes.

Tuo telkkuohjelma on naurettava, huono, mukahauska, alleviivaava, vanhan lämmittelyä ja ärsyttävintä paskaa ikinä. Voisiko sunnuntaita saastuttaa enää paremmin? enkä mä
saa vaihdettua kanavaa kun kirjoitan johonkin teinigalleriaan jotain angstisia teinipäiväkirjoja. Sitäpaitsi mä katon välillä sitä ohjelmaa ja jään seuraamaan jotain vitsiä,koska se tuntuu mielenkiintoiselta. Nuo vaan heittelee herjapalloja toisilleen. Vittu.

Ei mua suututa, oikeastaan vaan on sellainen pysähtynyt hetki, kun ei osaa antaa itselleen lupaa vaan levätä ja maata sohvalla, jotenkin tuntuu että pitäisi käyttää vapaapäivä hyödyksi, kun pitkästä aikaa olen kotona yksin enkä ryyppäämässä tampereella ja huolehtimassa krapulaisista kanssaihmisistä....

Tuo oli ilkeästi sanottu. Melkein.

Mutta jos en saa levätä sunnuntaisin, koska sitten? Ei ryyppääminen ja nukkuminen ole lepäämistä, eikä se että olen kylässä jossain muualla tai että olen sosiaalinen tai että teen asioita koneellani, ei se ole lepäämistä, se on rasittavaa. Lepo olisi sohvalla kenties, tai ainakin pään sisälle pitäisi saada tilanne, jolloin ei tuntuisi niin pahalta olla vain jouten.

Miten mustakin on tällainen tullut? olisi helppoa asua sellaisen puolison kanssa, joka jakaisi myös kotityöt siinä missä vapaa-ajan. Mutta yksin on niin rasittavaa siivota. Eihän se ole edes hauskaa. Eikä palkitsevaa. Paitsi että kyllähän minä viihdyn siistissä kodissa likaista paremmin.

Pää on ollut sekaisin jo pitkään. Kamalasti selvitettäviä ajatuksia. Pitäisi saada jutella jonkun kanssa, mutta kenen? Kaikki vaihtoehdot pitää sulkea pois, osalla on omaa surua jo tarpeeksi, osa syyllistää aina liikaa ja saa itkemään, osa ei halua puhua ja osa on itse niin onnellisia, ettei niitä viitsi mennä vaivaamaan omilla ongelmillaan. Hyvät neuvot tulisivat vaan nyt tarpeeseen. Joku asia on muututtava elämässä, että on taas vahva, täysi ja hyvä olo. Ja lämmin ja turvallinen.

Ehkä tämä on kausiluontoista, niinku miehet aina väittää naisilla olevan. "Se aika kuusta taas?". Vai enkö mä vaan yksinkertaisesti voi antaa itselleni yhtä lepopäivää, koska musta tuntuu, ettei mun arkipäivät koulun ohessa olekaan muuta kuin lepoa. Mä pääsen liian helpolla.

No jaa, ainakin paskanjauhaminen onnistuu. Tai siis näpyttely, ööh? Joskus pieni tajunnanvirtatuokio tekee hyvää. Taidan ottaa toisen drinksun, katsoa simpsonit, laskea lämpöisän vaahtokylvyn ja lukea jotain kirjaa. Sitten syön pari voileipää, poljen kuntopyörällä ja valmistaudun huomiseen koulupäivään. Täytyyhän minun kuitenkin tehdä jotain niinkin vaativaa, kun katkoa DNAa restriktioentsyymeillä ja käsitellä E.colista eristettyjä plasmideja. Ei siihen joka pissis pystyisi.


Tai sinä.