Ooksä ajatellu miten kivaa mulla on sun kaa ja haluan ehkä olla sun kaa, mut tiijän et se voi pilata tän asian joka on mukavaa ja hienoaa.
Ollaan kavereita, pystytään juttelemaa ihan mistä vaa.
En halua et mentäis siihen mihin monetki tippunu, vaan et löydettäis jotain hyvää ja jotain suurtaki. Ehkä joskus me onnistuta, mut sitä enne ollaan ystäviä.
Ja näin sä kävelet pois, en tiedä mitä teen jotta ymmärtäisit sen et susta mä välitän.
Käännyn pois miettien et koska tää homma romahtaa, sitä mä pelkään.
Koska sillon ei nähdä eikä tavata, vaan huomataan et erossa ollaan.
Mut toisiamme muistelemme unisamme kuten juutalainen jumalaa omassa maailmassa.
Vuosien päästä tapaamme vahingossa samassa kaupassa.
Sulla on perhe ja lapsia, mulla vieressä koira ja tyhjä lompakko.
Sit alan miettii et mitä mä oikein tein ku sua en halunnu.
Miehes nimi on simo ja tottakai se on hirvee kiho.
Ajattelen et mulla ei oo mitään, olen yksin, mut sit muistelen sua.
Sillon tiedän et mulla on jotain, mulla on muistoja niitä jotain monilla ei oo.
Hymyilen sulle ja meen pois....