On olemassa legenda linnusta, joka laulaa vain kerran elämässään, suloisemmin kuin mikään muu olento maan päällä. Siitä hetkestä, kun se lähtee pesästä se etsii okaista puuta, eikä lepää ennen kuin sen löytää. Puun julmien oksien keskellä laulaen se keihästää itsensä pisimpään ja terävimpään okaan. Ja kuollessaan se kohoaa oman tuskansa yläpuolelle ja laulaa kauniimmin kuin kiuru tai satakieli. Yhden suurenmoisen laulun, jonka hintana on elämä. Mutta koko maailma pysähtyy kuuntelemaan ja Jumala hymyilee taivaassaan. Sillä paras on saavutettavissa vain suuren tuskan kautta...Niin ainakin legendassa väitetään.