Päivällä tipahteli sellasia peukalon pään kokosia rakeita. Sit se vesisade.. Sitä vettä muuten tuli ja sitten vielä tuuli ja kivasti välähteli ja pamahteli.
Rimpan ainut murhe oli myrskyssä, että jos joku tulee ovesta. Rakeet tipahteli kattoon, että kopsahti ihan kunnolla, niin Rim oli ihan varma, että joku tulee ovesta.
Naurahdinko räkäsesti, kun sanoin, että oon täällä yksin ja plaa plaa plaa. Niin vastaus on "Okei no hyvä". Näimpä.
Jos se kurkku tällä kertaa pääsis tänne asti, kun Tero viimeks sai tiputettua sen johonkin matkalle. Tais se päästä tänne. Ehkä. Voin saada salaattia.
Ai niin. Kaatuihan tuohon pihaan yksi puukin. Ei mikään paksu, mut pitkä se oli. Varmaan haapa tai joku sellanen. Jaksoin käydä vaan kattoon mistä se oli poikki, mut en sen enempää huomiota kiinnittänyt.