IRC-Galleria

Nukuin yön sitten pesuhuoneessa Riinan & Bojon kanssa. Juottelin Bojoo tunnin tai puolen välein pullosta, kun on edelleenkin heikossa kunnossa ja itki pitkin yötä.

Riina oli sitä mieltä, että haluaa nukkua mun petauspatjan & peiton päällä mielellään ilman mua pesuhuoneessa, kun koirathan ei nuku lattialla. Mut päästiin sit yhteisymmärrykseen siitä, että molemmat mahtuu siihen kun kiskoin peittoo Riinalta ja tönin sitä vähän sivummalle.

Menin sitten aamulla reippaana uskonnon kokeeseen enkä tiennyt mitään.

Se vaan läähättää ja sen kieli on ihan tulikuuma :/

nyt ees tutut sanatkaan eivät enää tunnu samalta
vaan uuvuttavalta, jo hymyilykin tuntuu pahalta
np: Edorf - Lähtösi jälkeen

olisko kerrankin hyvä tehä niinkun sanoo eikä vaan puhua siitä. Aina sä syötät mulle sen saman jutun.

Ehkäpä sä tiedät.

on tosi kipeä Pompsi, mut ei mikään ihme, kun siltä poistettiin kohtu tänään. Tulevaisuuden varalle ettei sitten tuu märkäkohtua.

Kävellyt pieneläinklinikalta autolle ite ja käveli Bojo ite autosta sisällekin, tosin tosi hitaasti ja horjuvasti ja lepäili vähän väliä. Nyt se vaan on nukkunut.

she was the meanest cat
she really mowed them down
she had no heart at all
np: Boney M - Ma Baker

Kylläpäs oon ollut suosittu tänään, kun kuvakkeessakin yks jätkä käynyt kyttiin vaan sellasen 62kertaa.

En oo lukenut kunnolla mihkään kokeisiin, että ihme jos pääsee läpitte. Italian koekin meni niiiin hyvin, kun kirjottelin kuus runoo siinä yli 40minuutin luppoajallani.
Enkun aineen sain tänään sentään kirjotettua, että jos sitten vaikka palauttelis huomenna sen.

minä nään ja mä kuulen enkä pysty oppimaan
silti aivan liikaa luulet, ei mun tietää tarvikaan

Olis varmaan vaan parempi, kun kukaan ihminen ei koskaan puhuis mistään kellekkään. Sit varmaan ihmiset oppis, että yksinkin pystyy elään pelkässä hiljasuudessa.

Naava lähti tänään kotionsa. Oli se yöllä tai päivällä kerinnyt repimään mun noppaani oman päänsä kokosen reijjän. No, ei elämä siihen kaadu.

Vähän veti hiljaseks, kun kävin kirjottaan Tiinan perheelle menevään muistokirjaan. Mieletön itku vaan ja sitten kirjottelin siihen. Katoin jostain värssykirjasta pätkän
On yksin niin raskas murhetta kantaa,
kuin sydän ois täynnä raskasta santaa,
mutta ystävän ymmärrys ilon voi tuoda,
sydämeen ilon ja rauhan suoda.