IRC-Galleria

.....AUTTAKAA NYT JOKU!

.....dankhhhh....

tulisko joku nuttuun mun viereen täksi yöksi..? anyone?

HELEVETTI!!!

TAKASI SE VANHA HYVÄ IRC-GALLERIA MIKÄ OLI!!!! EN TYKKÄÄ TÄSTÄ YHTÄÄN!!! JA EPAN VAIVALLA TEHTY MODEKI MENI SITTEN SAATANA SIINÄ!!! HAISTAKAA KUKKANEN SAAMARIN YLLÄPITO!!!

1. mil nimel oon sun kännykäs ?

2. kuvaile mua yhel sanal.

3. miten tärkee oon sulle ?

4. mitä sanoisit jos mä kuolisin ?

5. rakastatko mua ?

6. jos saisit pyytää mult mitä vaa, mitä se ois ?

7. kerro yks muisto / haave mun kanssa.

8. voisiks halata mua ?

9. voisitko suudella mua ?

10. voisitko nukkuu mun kans ?

11. voisiks olla mun ystävä ?

12. voisitko varastaa mult ?

13. voisitko itkee mun takii ?

14. voisiks kopioida tän sun päiväkirjaa, ni voisin vastaa myös sul

1. (2 Points) Nimeni:
2. (6 Points) Sukunimeni:
3. (2 Points) Olenko ihastunu:
4. (3 Points) Missä tapasin hänet:
5. (4 Points) Arvaus toisesta nimestäni:
6. (2 Points) Mitä teen aamusin:
7. (3 Points) Mitä pelkään:
8. (2 Points) Poltanko:
9. (1 Points) Juonko paljon:
10. (1 Point) Onko minulla sisaruksia:
11. (2 Points) Montako:
12. (1 Point) Kuinka monta lävistystä minulla on:
13. (3 Points) Millaista on mielimusiikkini:
14. (1 Points) Mikä on suosikkibändini
Liitä tämä vastaamisesi jälkeen omaan päiväkirjaasi.

25-33 = paras ystävä
20-25 = hyvä ystävä
15-20 = ystävä
10-15 = kaveri
0-10 = tuttu

Emmi 22 p.
Kirsi 23 p.
Apa 26 p.
Sissu 26.p

Kun olin vielä pentu, sain sinut leikeilläni nauramaan ja sanoit minua omaksi
lapseksesi.
Vaikka purin riekaleiksi monet kengät ja revin monet tyynyt, olin sinun Paras
Ystäväsi.
Kun olin tehnyt jotakin pahaa, heristit minulle sormellasi ja kysyit: Miten sä voit?
Mutta sitten rauhoituit ja rapsutit vatsaani kun makasin selälläni edessäsi.

Vaikka sinulla oli aina kiire, oli sinulla kuitenkin aina aikaa olla kanssani. Muistan niitä iltoja kun lepäsin sängyssäsi ja kuuntelin haaveiluasi. Uskoin, että elämä ei voi olla tämän parempaa. Kävimme yhdessä pitkillä lenkeillä puistossa ja autoajeluilla. Kävimme syömässä jäätelöä ja minä sain vain vohvelin, kun väitit, että jäätelö ei ole koiralle terveellistä. Nukuin auringossa odottaen sinua kotiin.

Sitten aloit olla yhä enemmän ja enemmän töissä, aloit tehdä uraa. Sinulla oli yhä enemmän ja enemmän ihmisystäviä. Silti odotin sinua innolla ja tuin sinua aina kun sinulla oli sydänsuruja tai pettymyksiä. En koskaan sanonut sinulle, että olit tehnyt väärän päätöksen ja riemuissani riehuin oma kun tulit kotiin. Ja sitten yhtenä päivänä sinä rakastuit.

Hän, sinun nykyinen vaimosi, ei ole koiraihminen, mutta silti tervehdin häntä kodissamme, näytin kiintymystä ja tottelin häntä. Olin onnellinen, kun sinäkin olit onnellinen. Kun lapset syntyivät, ihmettelin heidän tuoksuaan ja halusin auttaa huolehtimaan heistä. Mutta te pelkäsitte että vahingoittaisin heitä ja sen vuoksi vietin suurimman osan ajasta toisessa huoneessa tai ulkona kopissa.

Oi, miten halusin rakastaa heitä, mutta olin vankina. Kun lapset kasvoivat, olin heidän Iso Ystävänsä. Sormet sattuivat joskus silmiini, kun ne tutkivat korviani ja pusuttelivat kuonoani. Rakastin lasten rapsutuksia, kun sinä enää vain harvoin rapsutit minua. Olisin antanut elämäni lasten puolesta jos sihen olisi ollut tarvetta. Menin salaa heidän sänkyynsä ja kuuntelin heidän salaisuuksiaan. Odotin yhdessä lasten kanssa autosi ääntä kadulta, kun palasit töistä kotiin.

Joskus oli aika, kun ihmiset kysyivät: "Onko sinulla koira?" otit aina lompakosta
kuvani, näytit sitä ja kerroit pitkiä tarinoita minusta.
Viimeiset vuodet vastasit kysymykseen
"Kyllä" ja vaihdoit aihetta.

En ollut enää Sinun koirasi, olin vain koira ja hermostuit aina, kun aiheutin
rahanmenoa sinulle.
Sinulla oli nyt työ ja mahdollisuus muuttaa toiseen kaupunkiin asumaan, mutta
kerrostaloon,
johon ei saa tuoda eläimiä. Teit oikean päätöksen.
Sinulla on nyt perhe, mutta oli aika,
jolloin Minä olin Sinun ainoa perheesi.

Jännitin sitä autoajelua, kunnes saavuimme koirien löytökotiin. Ilmassa oli koirien,
kissojen,
tuskan ja epätoivon haju.Täytit pari paperia ja sanoit: "Tiedän, että löydätte
hänelle hyvän kodin."
Ihmiset siellä kohottivat olkapäitään ja katsoivat sinua surullisena.
He tiesivät totuuden. Miten vaikea on löytää uutta kotia keski-ikäiselle
sekarotuiselle nartulle.
Sinun piti repiä oman poikasi kädet kaulastani, kun poika kirkui: "Isä, älä anna
heidän ottaa
koiraani!" Olin huolissani pojasta ja mietin opettamiasi asioita: ystävyys,
lojaalisuus, rakkaus
ja ihmisen vastuu kaikista elävistä olennoista.

Rapsutit päätäni, et katsonut minua enää silmiin etkä suostunut ottamaan
kaulapantaani ja hihnaani.
Sinulla oli aina töissä määräaika, nyt oli minullakin määräaika.

Kun olit lähtenyt, kaksi kilttiä naista tuli ja sanoi, että kyllä sinä tiesit
muutosta etukäteen
mutta et yrittänytkään itse löytää minulle uutta hyvää kotia. Naiset rapsuttivat
minua hellästi
ja kysyivät: "Miten sä voit?"

Nämä ihmiset täällä löytöeläintalossa huolehtivat meistä niin hyvin, kun näillä
aikaa kiireiltään riittää.
Tietysti meidät ruokitaan, mutta ruokahaluni katosi jo pari päivää sitten.

Ensimmäisinä päivinä, kun joku kulki häkkini ohi, juoksin heti hänen vierelleen.
Luotin aina, että Sinä tulet ja haet minut takaisin. Että olet muuttanut mielesi
ja tämä on vain pahaa unta.
Luotin, että tulee ainakin joku, joka välittäisi minusta ja haluaa pelastaa minut.

Ymmärsin että minun on mahdotonta taistella ihmisten huomiosta pentujen kanssa.
Niillä ei ole vielä
hyviä ja huonoja muistoja. Ne ovat leikkisiä ja riemuitsevat. Menin häkin
takanurkkaan. Istuin ja odotin.

Kuulin askelia, kun ihminen tuli työpäivän päätteeksi luokseni ja vei minut
hiljaiseen huoneeseen.
Hän nosti minut hellästi pöydälle, rapsutti korvaani ja sanoi, ettei minun nyt
tarvitsee enää murehtia. Sydämeni hakkasi ,
kun en tiennyt mitä oli tapahtumassa. Jotenkin vaistosin, että vankeuspäiväni
olivat nyt ohi.

Surin, kun tiesin, että hän oli nääntymässä työtaakkansa alle.Tiesin hänen
liikkeensä etukäteen:
hellävaraisesti hän laittoi kiristyssiteen tassujeni ympärille. Samaan aikaan
kyyneleet valuivat hänen poskilleen.
Nuolin hänen kättään, kuten olin vuosia nuollut Sinun kättäsi. Hän pisti ruiskeen
suoneeni ja tunsin miten
kylmä liuos valui sisääni..Menin makuulle, katsoin häntä silmiin ja sanoin hiljaa:
"Miten Sä voit?"
Hän ymmärsi sittenkin minua ja tunteeni ja sanoi : "Olen tosi pahoillani"
Hän halasi minua ja selitti; se on hänen työtään, menen nyt parempaan paikkaan missä
minua ei koskaan hylätä, missä on paljon rakkautta ja valoa, missä ei enää tarvitse
huolehtia mistään.
Se on todella erilainen paikka.
Sitten heilutin viimeisillä voimillani häntääni ja näytin, että "Miten Sä voit?" ei
ollut tarkoitettu hänelle.


SE OLI TARKOITETTU SINULLE, RAKASTETTU ISÄNTÄNI, KUN MIETIN VIIMEISILLÄ HETKILLÄNI
SINUA, JA VAIN SINUA. ODOTAN SINUA IKUISESTI. VOI OLLA ETTÄ JOKU TOINENKIN
OSOITTAA SINULLE
TÄLLÄISTA USKOLLISUUTTA ELÄMÄSSÄ."


Jos tämä tarina liikutti sinua, sai palan kurkkuun ja ehkä kyyneleenkin silmään,
niin muista että tämä tarina on tosi..
Näin tapahtuu joka vuosi tuhansille eläimille, joita on joskus rakastettu, mutta
jotka hylättyinä lopetetaan eläinklinikalla ja löytöeläintaloissa omistajiensa
välinpitämättömuuden takia.

Haluamme tarinan kautta muistuttaa että jokaisella lopetattavalla lemmikkillä on
joskus ollut koti ja perhe johon se on luottanut ja rakastanut.

Emme halua järkyttää emmekä tuottaa surua.
Mutta, jos tarina jättää jäljen sinun tai jonkun toisen sydämeen niin, että sen
ansiosta yksikin tälläinen tarina saa onnellisen lopun , olemme onnistuneet.

Kanna vastuusi ja osoita uskollisuutesi myös lemmikkillesi ja kehoita kaikkea
muitakin tekemään niin.

On tärkeää, että ei-toivottujen, hylättyjen eläinten tappaminen loppuu.
Tämä tarina voi pelastaa edes yhden eläimen.

Kopioi tämä itsellesi jos välität!


Nimeni on Chris,
olen kolme.
Silmäni ovat turvoksissa.
En näe.

Minun täytyy olla paha,
Mikä muukaan olisi voinut
tehdä isän niin vihaiseksi?

Toivon että olisin ollut parempi.
Toivon etten olisi ollut ruma.
Sitten ehkä äitini haluaisi
vieläkin halata minua.

En voi tehdä väärin.
En pysty puhumaan ollenkaan,
tai muuten olen lukittuna ylhäällä.
Koko päivän.

Kun olen hereillä
olen aivan yksin.
Talo on pimeä,
väkeni ei ole kotona.

Kun äiti tulee kotiin
yritän olla mukava,
niin ehkä minä saan vain
yhden selkäsaunan tänä iltana.

Kuulin auton.
Isä on palannut
Charlien baarista.

Kuulen hänen kirouksen.
Nimeni on sanottu.
Painan itseni,
seinää vasten.

Yritän piileksiä
hänen pahoilta silmiltään.
Olen niin peloissani nyt,
alan itkeä.

Hän löytää minut itkemästä,
kutsuu minua rumilla sanoilla.
Hän sanoo, että on minun vikani,
että hän kärsii töissä.

Hän läimäyttää ja lyö minua
ja huutaa minulle enemmän.
Pääsen vihdoinkin vapaaksi
ja juoksen ovelle.

Hän on lukinnut sen jo
ja minä alan karjua.
Hän ottaa minut kiinni ja heittää minut
kovaa päin seinää.

Minä putoan lattialle
luuni melkein murtuneena.
Ja minun isäni jatkaa
enemmän huonoja sanoja.

'Olen pahoillani!', minä huudan,
Mutta se on nyt liian myöhäistä.
Hänen kasvonsa on kieroutunut
käsittämättömäksi.

Se kipu ja loukkaantuminen,
uudelleen ja uudelleen,
Hyvä Jumala, armahda minua!
Lopeta se, kiltti!

Ja hän viimeinkin lopettaa
ja suuntaa ovelle.
Sillä välin kun makaan siellä liikkumattomana
loikoillen lattialla.

Nimeni on Chris,
olen kolme vuotias.
Tänään isäni
murhasi minut.

Ja sinä voit auttaa,
jos luet tätä,
ja et ohita.

Minä rukoilen sinun anteeksiantoaisi.
Sinun olisi pitänyt olla
yksi sydämetön henkilö,
jos tämä runo ei
vaikuta sinuun.

Ja koska sinä OLET vaikuttunut,
tee jotain sille!
Kaikki mitä pyydän sinua tekemään,
on siirtää tämä eteenpäin!

JOS SINÄ OLET LASTEN PAHOINPITELYÄ VASTAAN!
Lähetä tätä 'Isä ... se sattuu'

Jos et lähetä tätä kenellekkään kenet tiedät
niin silloin oletettavasti et välitä lasten pahoinpitelystä.

Ensiksi minä luulin tätä vain ketjukirjeeksi
ja en aikonut lähettää tätä eteenpäin,
mutta nyt tajusin että tämä on tärkeä tilanne.

Ainakin viisi lasta jokainen päivä kaikkialta maailmasta kuolee lapsipahoinpitelyn takia

Kopioi tämä itsellesi jos välität!

kopioi tämä 20 sekunnissa päiväkirjaasi niin saat huomenna jonkun ihanan viestin joka muuttaa elämäsi.