Se olis sitte perjantai.
Vois jossaki välissä raahautua tonne salille
ja sitte ruveta miettimään illan/viikonlopun kuvioita.
Vois sitä illalla ehkä kammata naaman ja lähteä kattelemaan
oisko joku (toinenki) epätoivoinen, arjen runtelema ja massiivisen
vitutuksen kourissa rypevä hairahtunut paheiden tielle. En sitte
tiedä että viittiskö sitä ruveta tinaileen. Viikko on ainaki tuntunu
sen verran pitkältä, vaikka oli vain 4 työpäivää, että ei viittis pilata
seuraavaa päivää tai jopa koko viikoloppua massiivisen von Krabulin
känsäisissä kourissa. Mutta ainahan yhen voi ottaa...
Kahtellaan, sano sokea...