No eipä juuri normaalia kummempaa...
Töissä kaikki ok, yks 250kg emakko meinas purasta meikältä pallit veks mut sain hillittyä sen himot pienellä sähkötällillä. Kannus Rodea Club. Enpä oo koskaa nähny jonku tukevahkon huoltomiehen hipsivän niin nopeeta pakoon ku huomas sen emakon tulevan kohti. =)
Mut meillä ei pelätä, sanovat. Kyllä siinä sai väistellä jotta ei emakko sais purastua... hulluja sanon minä! Mut mä pistin puukon sen kurkkuun, loppujen lopuks...
No työpäivä päättyi, sain pitää sukukalleuteni. Eli ehkä meikästä on vielä iloa jollekki...
Kotii tultua otin siinä 3 tunnin unet, kävin saunassa ja nautin saunaoluen. No okei, ehkä se meni myös nimipäivän kunniaks mutt anyway.... prkl!
Jokseenki on vähä sellanen tyhjä olo elämässä, puuttuu se sisältö. Tai ainaki tuntuu siltä...
Ja alkaa jo turhauttaa tää poikamieselämä... TÄMÄ ON JO NÄHTY!!!
This is not the end, this is the beginning!!!