Eräänä päivänä kauan aikaa sitten me kaikki oltiin vauvoja, pehmeitä ja hikisiä oltiin, juu.
Asuttiin sylissä, sängyssä ja lattioilla. Ja katossa roikkui härveli, jolle hymyiltiin kun Isä sitä heilutti.
Ja melkein aina oli yö ja piti itkeä kun ruskea töhnä valui jalkoja pitkin, ja sitten tuli Äiti ja se laittoi uuden valkean tyynyn jalkojen väliin ja siihen loppui itku, kummasti, kuin seinään.
"Lastenkirja" <3