IRC-Galleria

mutta en pysy kohtaamaan sitä, mitä saisin vastaukseksi.en pysty enää hajoittamaan itseäni. Oikeasti tuntuu siltä, että olen niin sisällä itsessäni kaikkine tunteineni, että kukaan ei niitä saa enään ulos. On helpompi olla kaikkea kohtaan tunteeton, hymyillä silloin kun minun odotetaan hymyilevän, antaa ihmisille juuri ne vastaukset mitä he haluavat kuulla. Olen taas siis siinä pisteessä, mihin en enää koskaan halunnut joutua...menetin itseni, menetin kyvyn tuntea oikeaa iloa. Olen vain yksi kasa ruumiin eri osia...jotka on väkisin väännetty paikoilleen ja sanottu, tälläinen sinun pitää olla...hieno homma !