IRC-Galleria

Tämä harmaa kohina
jota kutsun meiksi
velloo liiaksi
minun reunojani pitkin

Muuttaako tie pohjoiseen
minun silmieni tulkinnat
vai onko kaikki samaa
ja löydän muistot edestäni

Suurimmat juuret tahdon katkaista
mutta ne pienet ja hennot
jotka käyvät rinnastani sisään
haluan pitää, vaikka
ne vetäisivät minut takaisin
tähän lokaan ja liejuun

Ymmärrä minua, jos tahdon
putsata jälleen pöydän
en pakota sinua hyväksymään
sitä että olen erilainen
ja ehkä oikeassa

Tatu pääsi yliopistoon.
Tatu on onnellinen.
euforiaa pitkän ajan jälkeen
mental masturbation <3

Enkä jaksa säveltää
saati sanoittaa
enkä jaksa kirjoittaa runoja
jaksan vain avata itseni ja
antaa minun virrata
tänne

ei mitään, mikä vaatisi
liikaa voimia
olen väsynyt
vaikka onnellinen

ja tätä aurinkoa on paistanut
jo aivan liian pitkään
mene pilveen

mutta ystävät
jättäkää valoa sisälleni
älkääkä langettako varjoja
jotka liimautuvat

rattaat pyörivät täällä
missä liike on loputon
edestakaisin me vain kävelemme
ja nojaan siihen
mitä te sokeasti tarjoatte itsellenne

Istun ja katselen nallekarhuani
vähän kuolaa valuu sen suusta
mutta se ei haluaisi mitään
paitsi vain tuntea hetken

Sitten herään ja muistan
ettei nallekarhujen suusta
voi valua kuolaa lainkaan
sehän on vain nallekarhu

mutta sitten herään uudelleen
ja alan ajatella nallen tavoin
ja muistan että toinen kappale
onkin valetta

ja päätän jäädä tähän
enkä jatka jatkumoa sen pidemmälle

sinä päätät itse
mihin haluat jäädä

Aurinko laskee horisonttiin
kun puut kukkivat värejä
ja ruoho kasvaa vihreyttä
kirkkaus kasvaa sisälle

Ilma nostaa minut ilmaan
antaa minun levätä täällä
paikassa, jossa kaikki on
hyvin

haluan jälleen kävellä auringossa
haluan hymyillä koko maailmalle
antaa muiden levätä harteillani
ja löytää rakkauden
joka saa mieleni tanssimaan
taivaan ja unelmien välissä

Ihmisiä vastassa
sateisella kadulla
Jokainen kulkee pareittain
sinulla on vain vaatteesi

Joku kaivaa kuopan rintakehääsi
kun ystäväsi puhuu toiselle
ja tuntuu kuin kukaan
ei koskaan puhuisi sinulle

Löydät aina jonkun
joka tekee kaiken paremmin
aina löydät jonkun
joka tekee kaiken kauniimmin

opettelet seitsemän vuotta
lentämään tässä maailmassa
ja sitten ystäväsi näyttää
kuinka kaikki tehdään kuukaudessa

en halua sinua lähelleni
tunnen oloni pahaksi
en halua ikinä tottua
jäämään luuseriksi

valkeutta, puhtautta sisällä
sama tunne kuin olisin
juuri siivonnut huoneeni
täällä tuoksuu raikkaus

mutta kaikki sotkeutuu aikanaan

vaikka yhä edelleen mietin
sinua ihastukseni
sinua, joka suostuit puhumaan
sinä vain putosit kirkkaalta taivaalta
viereeni nukkumaan

Mietin myös sinua,
kenet aikoinaan hylkäsin
aito sirpale taivaalta,
joka olit lämpimämpi minulle
kuin kukaan koskaan

Ja sitten on vielä eräs
joka saa negatiiviseksi
ja saa vielä pahan olon
siitä keuhkojen keskikohdasta
vähän vasemmalle

En pelkää ihastuvani uudelleen
pelkään vain tämän
häviämisen kierteen jatkuvan
häviävän pienessä elämässäni

edes yksi onnistuminen
äärirajoiltasi, elämä

kiitos..?

Jälleen sydän täynnä
muurahaisia
kamala kuhina ja kihelmöinti

Ajan mittaa näiden kuusijalkaisten
kuuluisi joko kävellä tiehensä
tai sitten juhlia
kuin taivas ja helvetti
maailmojen viimeisenä päivänä

Mutta olen itse kyllästynyt
poismuuttamisen melankoliaan
aina saat rakentaa itseäsi uudelleen
ja sitten vielä lisää kuraa
saat niskaasi kun muistikuvat iskevät

Tämä aina-häviävän pelurin
olotila on kerrassaan hirvittävä
kuin painajainen, jossa oma perheesi
ei enää tunne sinua

Voisin sanoa haluavani itsemurhaa
mutta tulkitsisin itseni väärin

Tämä ei ole sitä
kun haluan tuhota itseni
tämä on vain sitä
kun olen tekemässä kuolemaa

ihan varmasti lopetan ihastumisen
seuraavan jälkeen...

Haluat hänet vain
itsellesi

sinulle tärkeä ihminen
järkkyy tunteiden mittelössä
sinusta tuntuu pahalta
haluat muuttaa asioita

Tärkeiden ihmisen järkkyessä
myös sinä järkyt
ja koet sen sietämättömäksi pahaksi
josta haluat eroon

Mutta kun hän selviää
sinä et ole paikalla
jotta voisit tukea
itseäsi

Luulet suojelevasi jotakuta
ja niin teetkin, suojelet
sinulle kaikkein tärkeintä
kutsumme häntä itseksi

sinulle tämä taistelu
on vain siivujen jakamista
pahan olon piirakasta

mitä enemmän lusikoit
toisen suuhun sanoja
ja saat hänet mustumaan
sitä suurempana pidät voittoasi

ja verhoat itsekkyytesi
rakkaudella

Kiipeä, ryömi, ja pakene

käännä jokaiselle
posliiniset kasvosi
jotka rakennat millisekunneissa
kun joku käy sinua kohti

älä murehdi, tätä posliinia on paljon
mutta varoitus sen käytöstä:
liiallinen muovailu saattaa
yltää sydämeen

...ja kun valkoinen kovuus iskee
et tiedä, missä enää kuljet
et tunne rajapintojasi
ja luulet olevasi "yhtä" maailman kanssa