Yksi ja sama tapa toimia ei ole paras jokaiselle. Siksi tarvitaan esimerkiksi esteettömiä koulutiloja, erilaisia opetusmenetelmiä ja eri kielillä opetusta. Samaan tapaan tarvitaan ymmärrystä ja osaamista rakentaa koulusta erilaisuutta ja moninaisuutta arvostava sivistyksen kulmakivi, jossa oppilaita eikä opettajia työnnetä stereotyyppiseen muottiin sukupuolensa ja seksuaalisen suuntautumisensa suhteen.
Koulun tehtävä ei ole kasvattaa meistä heteroita tai homoja - eikä tytöistä prinsessoja tai pojista äijiä, vaikka niillekin tavoille saa olla tilaa. Olisi oikeastaan kamalan surullista, jos yhdeksän vuoden kasvatuksella ja koulutuksella syntyisi peruskoulusta vain samankaltaisia ihmisiä. Se olisi monien lahjakkuuksien, innovaatioiden ja intohimojen tuhlausta.
Homofobisesta häirinnästä kärsivät niin oppilaat kuin opettajat, seksuaalisesta suuntautumisestaan riippumatta. Kiusaamisen syy voi olla myös oletus kuulumisesta vähemmistöön. Kiusaamiseen ollaan puuttumassa peruskouluissa KiVa-kouluhankkeella, joka on ollut menestys ja jota opetusministeri Sarkomaasta lähtien on rahoitettu valtion toimesta.
On huolestuttavaa, että Suomessa ei ole koottua tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemasta kouluissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisikin selvittää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa suomalaisissa peruskouluissa. Opetusministeriö selvittää jo nyt sukupuolten tasa-arvoa ja käytäntöjä kouluissa. Tämä on hyvä alku, joka auraa tietä myös seksuaalivähemmistöjen tilanteen parantamiseksi, sillä kyse on monin osin sukupuolistereotypioiden rikkomisesta.
Loppuviimein kyse ei ole vain suojelusta ja kiusaamisen vähentämisestä seksuaali- ja sukupuolivähemmistön perusteella, vaan oikeudesta olla hyväksytty sellaisena kuin on. Luovuus, innovaatiot ja uusi tapa ajatella syntyvät erilaisista tavoista katsoa maailmaa. Suvaitsevainen ilmapiiri ja moninaisuuden kokeminen vahvuutena tekevät jokaisesta meistä voittajia. Sille rakentuu myös Suomen menestys.