IRC-Galleria

"On olemassa asioita
Niin kipeitä ja vaikeita
Ettei niistä puhumalla selviä"
~Egotrippi~

Olit mulle koira sä rakkahin,
sitä aikaa en voi saada takaisin.
En pyydä sua luokseni tulemaan,
siellä missä on hyvä, ole siellä vaan.

Sinä tulit suoraan sydämeeni,
sinä toit lohdun murheeseeni.
Sinä olit pieni, mutta silti suuri niin,
jäät luokseni ainiaaks ajatuksiin.

Nuku rauhassa pieni koiraenkeli,
joka siipiään maailmassa kokeili.
Lennä takaisin koirien maailmaan,
sinne mistä tulitkin aikoinaan.

On ikävä suuri ja loputon,
mut sinun onnesi yksin tärkeintä on.
Tule uniini, tule tuulenhenkäyksiin,
tule elämäin illan ja aamun ruskotuksiin.



Lepää rauhassa rakkaani!

---

Juuri taivaan tällä puolella on paikka, jota kutsutaan Sateenkaarisillaksi.

Kun sellainen eläin kuolee, joka on ollut täällä erityisen läheinen jollekulle, tuo lemmikki menee Sateenkaarisiltaan. Siellä on niittyjä ja mäkiä kaikille erityisille ystävillemme, jotta ne voivat juosta ympäriinsä ja leikkiä yhdessä. Siellä on paljon ruokaa, vettä ja auringonpaistetta, ja ystävämme ovat lämpimässä ja niillä on hyvä olla.

Kaikki sellaiset eläimet, jotka ovat olleet sairaita tai vanhoja, ovat jälleen terveitä ja elinvoimaisia; haavoitetut tai vammautuneet ovat jälleen eheitä ja voimakkaita, juuri sellaisia jollaisina muistamme ne menneitten aikojen unissamme. Eläimet ovat onnellisia ja tyytyväisiä yhtä pientä asiaa lukuun ottamatta: jokainen niistä kaipaa jotain jälkeen jäänyttä niille erityisen tärkeää henkilöä.

Ne kaikki juoksevat ja leikkivät yhdessä, mutta tulee päivä, jolloin joku yhtäkkiä pysähtyy ja jää tuijottamaan etäisyyteen. Sen kirkkaat silmät ovat tarkkaavaiset, sen innokas keho vapisee. Yhtäkkiä se alkaa juosta pois ryhmästä kiitäen vihreän ruohokentän yli nopeammin ja nopeammin.

Se on onnistunut näkemään sinut, ja kun sinä ja erityinen ystäväsi lopulta kohtaatte, te takerrutte toisiinne jälleennäkemisen riemussa ettekä koskaan enää eroa. Onnellisia suukkoja sataa kasvoillesi, kätesi hyväilevät rakastettua päätä, ja katsot jälleen kerran lemmikkisi luottavaisiin silmiin, jotka niin kauan olivat poissa elämästäsi, mutta eivät koskaan poissa sydämestäsi.

Sitten ylitätte Sateenkaarisillan yhdessä...

(Kirjoittaja tuntematon)

Kiitos Saku yhteisistä vuosistamme! <3

En ole nainen, en yhtään mitään - kidutettu eläin häkissään!

Jep! Eli lähes koko kesä on tullu juhlittua enemmän tai vähemmän....
Nytkään en ole lähes viikkoon ollut kotona mutta ei kuulkaas haittaa YHTÄÄN!
Oli niin mukavaa tosta sunnuntaista tähän iltapäivään (jos ei lasketa muutamaa itsensä nolausta ja paria takapakkia joita elämässä on tullut) että jaksaa taas opiskella, vaikka se tylsää onkin...
Yhtä kaveria vaan käy sääliksi (tiedän, sääli on sairaus, mutta silti)!
Mutta ehkä tuo yletön juopottelu yms. piristi vähän sitäkin! :)
Ainakin tarkoitus oli! Nyt joutuu itekii vähän himmailla tuon juomisen kanssa että
muistaa välillä käydä koulussakin ja sen rakkaan ystävän luona SELVINPÄIN!

Mitenkäs muilla menee?

Kampanjoidaan kaikki kesäkissoja vastaan!

Kopio tämä itsellesi päiväkirjaasi kun olet lukenut!! - kiitos.

Mökille jätetty

Tuijotti ovea pieni kissa, oli aivan hädissään.
Minä se täällä, avatkaa ovi, onhan jo pimeää.
On nälkä ja jano, unikin jo, minua paleltaa.
Tuo metsäkin huokuu pelottavasti, on jo kuurassa maa.

Ovi aukeni silloin, kun mansikat tuoksui, säteili
taivas ja maa.
Ilo kaikui kallion kupeelta, sirkat soitteli viuluaan.
Aurinko hitsasi ahjossaan, lintujen kuoro soi.
Kelli kissa nurmella selällään ja onnen maljasta joi.

Nyt pysyy ovi suljettuna, nukkuu portailla vainaja.
Sillä jäätynyt pisara poskellaan ja silmät suljettuna.
Se pisara hyljätyn kyynel on, se itkunsa itkenyt on.
Vain yksi ovi armahti hyljätyn, pääsi lämpöön ja
valohon.

Nyt kissojen taivaassa hyljätty, siellä kyynel on
pyyhitty pois.
Saa nukkua helmassa armahtajan, mikä parempi olla
vois.
Via dolorosa oli viimeinen polku kesäisen lemmikin.
Muistele lähditkö mökiltä Sinä puhtain sydämin.

-Liisa Aaltonen-

Miksi sä katot mua noin?
Mitä pahaa mä oon sulle muka tehnyt?
Miksi oon muka huonompi ku sä?
Siksikö kun en oo kaksinaamainen lehmä?
Siksikö kun en oo tekopyhä kusipää?
Ehkä sun ois aika ruveta tutkiskelemaan ittees
ennen ku tuut arvostelee muita, kuten mua.
Myönnän tehneeni tekoja jotka olisi voinut jättää tekemättä tai tehdä toisin,
mutta en ole sentään kaksinaamainenlehmä
enkä tekopyhä kusipää.
Siitä oon tyytyväinen,
ihan sama mitä mieltä sä oot siitä.

Juu nyt sain pitkän odottelun jälkeen sen toisenkin saksanpaimenkoiran! :)
Tämä pikku herra on sitten jo kolmas uros ja neljäs saksanpaimenkoira joka minulla on/on ollut! :) On se suloinen! :)

Olet lämminhenkinen, ulospäin suuntautunut, iloinen ihminen, jolla on aina aikaa hauskanpidolle, ja joka välttelee tylsiä ihmisiä jotka ottavat itsensä liian vakavasti. Sinulle soveltuvat parhaiten ammatit, joissa voit olla tekemisissä ihmisten parissa, kuten myyntityö, neuvontatyö, asiakaspalvelu, hoitotyö, kriisiapu ja esiintyvä taiteilija. Ihmistyyppisi luonnostaan tarkkailee toisten käyttäytymistä ja pohtii, mitä toiset oikeastaan haluavat. Valitsitpa minkälaisen ammatin tahansa, siinä puhumisella on oltava tärkeä rooli. Olet parhaimmillasi toisten ihmisten seurassa, ja vältteletkin yksinäisyyttä ja eristymistä. Uskot että elämän, työn ja ihmissuhteiden pitää olla hauskaa ja palkitsevaa. Et viihdy synkissä oloissa. Kaltaisesi ihmiset ovat valloittavia, terävä-älyisiä ja mieleltään avoimia. Toisten mielestä saatat viihtyä liian usein juhlissa. Sinua saattaa ahdistaa se, jos sinulta odotetaan vakavamielisyyttä, muodollisuutta, logiikkaa, järjestelmällisyyttä ja täsmällisyyttä.

Vuonna 1933 pieni tyttö joutui murhaajan uhriksi. Murhaaja hautasi tytön elävältä maahan toistaen samalla sanoja “Toma sota balcu“.

Nyt kun olet nähnyt ja toistanut mielessäsi nämä sanat, tulet tapaamaan murhatun tytön. Ensi yönä, kun olet nukahtanut, tyttö ilmestyy makuuhuoneesi kattoon ja tukehduttaa sinut samalla tavalla kuin hän tukehtui itse.

Jos kirjoitat tämän tarinan omaan blogiisi, hän jättää sinut rauhaan. Hyvät tekosi palkitaan

http://www.pikkupaprika.com/soppa/2/igweb.htm


Tanja avasi silmänsä maailmaan eräänä tihkuisena iltana. Savun haihduttua näki että hänestä tuli ihminen.. Perhe oli mielettömän iso ja he söivät vain kerran päivässä. Koulussa hän ei osannut mitään, siellä häntä ihannoitiin rumista vanhemmista.

Jo opiskeluaikoina häntä alkoi kuvottamaan amalgaamipaikat, niinpä elannonansaitsemiskeinoksi tuli pakettiliimat.

Tanja kehittyi toisellakymmenellä varsin lupsakaksi. Päähänsä hän sai vihreät hiukset, sekä punaiset silmät.
Vihasta johtuen hän oli hyvin tasalämpöinen. Lempiruokaansa vehnäpuuroa hän sai työskennellen ruutujentäyttäjänä.

Tanja tupakoi ja käyttää nuuskaa ollessaan hautajaisissa. Alkoholia hän juo höpötellessään sekavia.

Hän vaihtoi itselleen puolison jonka kanssa ei päässyt naimisiin.

Sen pituinen se.