Laiduntamaton maapala jolla vain kulunut villasukka
karjan palaessa viikunapuut kukkivat ja lintujen säestäessä
koko todellisuus hämärtyy
ei sielua huutamassa totuutta julki missä raja kulkee
kun kuutamo kirkkaana punaista väriä luo
tuo tyhjiöön kajoa viiksekkään indigon