Haluan olla hämärässä tässä,
ettet nää kun mua satuttaa.
Poltat mua kun kynttilää,
ilman ilmaa etkä nää,
kun vierellesi tukehdun.
Tää korttitalo romahtaa,
yksi kortti kerrallaan.
Kun seinät kaatuu
voiko mua ees enää pelastaa?
Yksi kortti kerrallaan,
tää korttitalo romahtaa.
Enkä taloon raunioon,
tahdo asumaan.
Huominen, silloin
tuuletan mun huoneen,
pahat muistot suljen laatikkoon.
Avaimiin tahdon piilopaikkaan
piilottaa ja kesään muuttaa asumaan.
Mut syliis vielä kerran jään,
tänne harmaan hämärään.
Ja itken yhden kyyneleen..