IRC-Galleria

Ensimmäinen asia mikä siitä jäi mieleen on raha. Mä kumminkin oon tottunut siihen jokapäiväiseen lämpimään ruokaan ja sitä ei oikein saa kun rahaa vastaan. Rahaa mulla oli käytössä n. 160 € ja melkein se kaikki meni kahdessa viikossa. Melkein joka päivä kävin kaupasta hakee jotain mitä syödä.

Ruoanteko multa onnistuu oikein hyvin, mutta oli se kiva välillä saada jonkun toisenkin tekemiä ruokia, kiitos siitä siis Tytille. Tytti opetti mulle miten tehään maailman parhaat ranskalaiset ilman mitään uppopaistamista. Niin loistavia ranskalaisia en tienny edes olevan olemassa.

Kykenen olemaan yksin ja oikeestaan viihdyn yksin oikein hyvin. Tarviin kumminkin sitä huomioo sen verran, että jos oon pari päivää ilman seuraa ni mun fiilis saattaa laskee aika alas. Sen takia en jäänyt sinne kämppään enään, koska olisin joutunu oleen tän viikonlopun vissiin yksin ja se on se pahin mitä en ollu viel valmis kohtaamaan. Arkena se yksinäisyys menee, mut en tiiä mikä siitä viikonlopun yksinäisyydestä tekee niin paljon erilaisen, että sitä melkein pelkäs.

Huomasin myös, että osaan huolehtia eläimistä. Mulla oli sen kahen viikon ajan rotta hoidossa. Osasin vaihtaa sille vedet, vaihtaa purut ja antaa ruokaa säännöllisin ajoin. Annoin sen olla vähintään kerran päivässä vapaana häkistään ja siitä se näytti tykkäävän. Arasta rotasta tuli mun seurassa melko seurallinen otus.

Liian iso asunto tekee mulle orvon olon ja sen takia toivon jotain pienempää. En kumminkaan tarvii kun sen yhen huoneen ja keittiön ni mun elo on huoletonta. Niin ja tietenkin mahollisimman läheltä kaikkea, että mä en saa sitä yksinäisyyden tunnetta niin helposti.

On oikeesti monia syitä miks lähin siitä asunnosta. Pieni luettelo: Liian iso asunto yhdelle, liian kaukana kaikesta sivistyksestä - sen takia myös liian paljon yksinäisyyttä, asunto oli mun makuun liian epäsiisti enkä mä olis saanu sitä parempaan kuntoon ilman uusia seiniä ja maalia.

p.s. Jos jollain on mielenkiintoa ottaa rotta niin ilmotelkaa ihmeessä. Se kaveri on nyt ihan asunnoton, koska faija päätti sitten sanoa, että meille ei rottaa tule.