"Älä enää lyö
Nämä mustelmat, arvet lyöntien häviää
Älä enää lyö
Vaan siltikin sieluun henkinen kipu jää
Älä enää lyö
Se tuska ja pelko on elinikäinen
Älä enää lyö
Ja varjona kannan sen
Ja aamuin tuttu lause, tämä toistu ei..."