luin heli laaksosen runoja jälleen. aina hymyilyttää tämä "kualema, vanha hanttapul". :)
"Hei vaan kualema, sää ole nynny äijä!!
Helppo sun' o vaani nurkan takan ja lykät paikal juur ko viimetteks kaivata,
viärä kaikkest kultasemp miäs, paras naine, siliäottasemp laps, pehmusemp mamma,
kuljetta kenenkkä näkemät, taakses kattomat, rikospaikal palamat
jonkkus perunakellarihajusse kotiluala,
mist maam pääl saak ei ol ikä yhrenkä ään kuulunu.
Häppe hiukka.
Jos sää ole reilu miäs, sää tule näkyvil,
tuat kaik viämäs hyväs järjestykses takasi,
pyyrät antteks meilt henkilökohtasest ja
maksat loppuelämäs korvauksia, joka penni."
-Heli Laaksonen, Raparperisyrän-