IRC-Galleria

Aina välillä tiiättekö tuntuu, että kaikki seinät kaatuu päälle ja mistään ei tuu yhtään mitään.. mua on vallannut tää fiilis nyt jo pari-kolme viikkoa, mutta nyt tuntuu että alan pääsee tästä kierteestä eroon. Katsellaan rauhassa.

Valma sairastui, kohtutulehdus. Antibiootti alkaa kohta olemaan lopuillaan ja jännittää että onko tulehdus mennyt ohi. En millään tahtoisi, että siltä vielä kohtu poistetaan, mutta toki kaikki tehdään että Valma voisi hyvin. Säikäytti aika pahasti kun sairastui. Tulin kotiin töistä ja lattialla oli suuren suuria länttejä verta. Oli ihan kamala fiilis, kun ei tiedä mikä toista vaivaa. Mutta ei siitä oikein muuten ole huomannutkaan, että se kipeä olisi, vaan siitä vuodosta. Oma hassu itsensä.

Tofukin muutti tänne miun luo, todennäkösesti pysyvästi, koska on nyt pystynyt osottamaan että osaa olla hiljaa kerrostalossa. Se se vasta onkin hassu kaveri. Niin erilaisia luonteeltaan nuo kaksi. Tai noh, kaikkihan se on, mutta nää on ku yö ja päivä.

Luolilla ollaan käyty. Ehkä, EHKÄ, ehkä mie vielä tuosta akasta luolavalion saan. Tai sitten en. Kattoo nyt. Ei sillä väliä sinänsä ole, hauska harrastus vain. Tofu kaipaa lisää itseluottamusta/ikää/elämäkokemusta, mutta kova poika siitä vielä tulee kettua vastaan. Muotovaliohan siitä tulikin jo, yksi päämäärä saavutettu.

Tää elämä onkin nyt ollut viime ajat vaan töitä ja koiraelämää ja sellaisena näyttää jatkuvan. "Omaa elämää" mulla ei enää olekaan, heh;) Näin. Pikakuulumiset.

Haleja, rakkaani. Pitäkää yhteyttä.